Avoimien Kylien päivänä 10. päivä kesäkuuta tapahtui niin, että bussilastillinen pirkanmaalaisia läksi kiertämään tapahtumapäivän kohteita sekä muita matkailukohteita maakunnan pohjoisosiin. Pirkan Kylien järjestämä Pohjois-Pirkanmaan kyläretki oli iloinen matka kesän kukkeimpaan aikaan. Ennen COVID19 -epidemiaa retkeiltiin viimeksi näissä merkeissä. Aiemmat retket ovat suuntautuneet Pyhäjärven ja Längelmäveden ympäristöihin kesällä 2019. Nyt bussi täyttyi vajaassa viikossa ja jonotuslistalle kertyi valitettavan paljon jonoon jääneitä. Matkaan päästiin Tokeen Liikenne Oy:n kyydissä lähtemään aamu yhdeksältä Tampereen linja-autoaseman pihasta. Seurue oli enimmäkseen suurten ikäluokkien edustajia pariskunnittain tai ystäväpareittain. Olipa mukana myös muutama äiti-lapsi -pari. Mikäpä tämän mukavampaa lauantain tekemistä yhdessä läheisen kanssa. Oppaina retkellä olivat Pirkan Kylien Jani Hanhijärvi ja Kirsi Oesch. Retken sponsorina toimi OP Tampere.
Ensimmäinen kohteemme Ylöjärven matkustajien noutamisen jälkeen oli Parkkuun Seuratalo, jossa bussiin hyppäsivät Parkkuun seudun kyläyhdistyksen Minna Sarvijärvi ja Pertti Nikula kertomaan kylästään. Avoimien Kylien päivä oli kylällä meneillään kymmenen kohteen kirppissuunnistuksen merkeissä. Viereisessä kuvassa Minna on vuorossa kertomassa kylätalon eli seurojen talon remontista komeassa vanhanaikaisessa taitekattoisessa hirsitalossa ja illantapahtumasta komeassa vanhanaikaisessa taitekattoisessa hirsitalossa.
Parkkuusta siirryimme yhdistyksen puheenjohtajan Pertin tarinan johdattelemana Kurun satamaan, jossa paikallisoppaamme mukaan hänen laillisesti vihitty vaimonsa tuli noutamaan puheejohtajansa kotiin, ja me pääsimme katsomaan Kurun satamaa ja pohjoisen Näsijärven rantaa. Viereissä kuvassa ystävykset Marjatta Tampereelta ja reissukaverinsa Pirkkalasta poseeraamassa Kurun sataman kyltin kanssa. Matkamuistokuvia pitää ottaa tottakai, vaikkei etelään ollakaan reissattu. Täältä matka kääntyi metsätaipaleen yli ylemmäs Näsijärven vesistöön eli Vaskivedelle Virroille.
Kuvarivistössä vasemmalla Markku Kulmala esitti kaksi tekemäänsä Vaskivesi-aiheista laulua Virtain Vaskiveden kylän esittelyn aluksi Nuorisoseurantalon salissa.
”Las Vaskives, Las Vaskives,
sä SEO-bensalla tankata voit.
Las Vaskives, Las Vaskives,
ei bensat SEOn haihdu tankista pois.”
Juha Heinämäki esitteli Vaskiveden yhteisökylän projektia seuraavaksi kylän roll-uppia apuna käyttäen. Waskiveden yhteisökylästä voi lukea tästä linkistä lisää. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa on joukko kylätoimijoita Vaskiveden kyläyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Tapani Heinosen (kuvassa oikealla) johdolla. Koko sakilla ja muilla nuorisoseurantalolle meitä kestitsemään tulleilla kyläaktiiveilla oli tämän kesän Vaskivesi-paidat päällä. Selissään tapahtumalista. Kyläpäällikkö-Tapani hyppä meille paikallisoppaaksi matkalla naapuriin Härköskylään.
Ruokailimme Rasintuvalla maittavan kotilounaan ääressä. Erityisesti kotitekoinen, ehkä karviaisilla maustettu herukkamehu ja itse tehty hapanleipä ilahdutti perinteisiä maalaisia makuja arvostavia vieraita. Samalla Rasintuvalla ilmastohankkeen Kirsi bongasi jälleen yhden aarrepaikan kylien aarrekartalle eli Pirkanmaan maaseudun kirpputoreja kartoittavalle kartalle (joka muuten löytyy tästä osoitteesta) kylän valtatien varresta kyltistä. Näitähän Pirkanmaalla piisaa satamäärin, mutta harvemmin bongaa tiedon muualta kuin maastosta suoraan tai internetin ihmeellisestä maailmasta. Tie 66 on siunaus ja murhe, sillä se tuo asiakkaita Rasintuvan pihaan suoraan sekä laulussa mainitulle SEO:lle eli Las Vaskivedelle mutta aihettaa myös liikenteessä vaaratilanteita. Kkaikki eivät malta hiljentää matkatahtia painaessaan suoraa metsäbaanaa pohjoiseen tai etelään. Kuvassa retkelle läheteneet ystävättäret Rasintuvan sisäterassilla lounaan ääressä.
Vaskiveden keskustasta retki jatkui Vaskiveden koulun oppilaaksiottoalueen pohjoisiin osiin Härköskylään tämän pienen alle sadan asukkaan kylän nähtävyyksien pariin. Ensin oli vuorossa Kirstin Galleria ja sitten ekumeeninen Matias-kappeli. Kirstin galleria on Kirsti Koron pääasiassa luontoaiheisten töiden kotigalleria. Pihapiirissa oli paljon luonnon ja ihmisen hyvinvointiin liittyviä asioita kuten ötökkähotelleja, omaa ruuan kasvatusta sekä Virroilla Tapani Heinosen mukaan tyypillisiä karhupatsaita. Kirstin työstä taiteen eteen voi lukea lisää tästä linkistä.
Alla olevassa kuvassa Arja poistaa kiveä kengästä Kirstin Gallerian pihassa vasemmalla. Kuvassa harmoninen maalaiskoti, jonka auringon puoleinen lape on tietty ajan hengen mukaan valjastettu kotitalouden sähköntuotantoon. Oikealla kuvassa leidit ottavat selfietä komean ja erikoisenkin Matias-kappelin kera.
Kuvassa oikealla Matias-kappelin erityinen alttaritaulu eli parasta mitä Suomessa saa – Suomen luonto.
Matias-kappelista voi lukea lisää näiltä sivuilta. Vinkkinä Suomenmaassa kulkevalle matkailijalle, Matias-kappeli on avoinna auliisti toukokuun alusta lokakuun loppuun kahdeksasta kahdeksaan, eli se on hyvä paikka pysähtyä vaikka olisi epätyypillisemmät ajat reissussa tai peräti sunnuntaina matkalla. Matias-kappeli ei ole minkään uskontokunnan pyhäkkö erityisesti, vaan sen esineistöön kuuluu symboleita lukuisista Suomessa vaikuttavista uskontokunnista. Kappeli on muuten hyvä esimerkki paikallisesta kehittämisestä, sillä tärkeimpiä rahoittajia oli paikallinen kehittämisyhdistys PoKo. Pokon hallituksessa tuumittiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, että kappelia ei vielä ollakaan kylille rahoitettu kun rahoitushakemus heille tupsahti.
Matias-kappelin olemassaolon tarinan mukaan kappeli on syntynyt tarpeesta kierrättää viereisessä taloprojektista syntynyttä kallioperän räjäytettyä graniittia. Oikeanpuoleisessa kuvassa on Ylä-Härkösen talo ja pihapiiri, jonka salia Härköskylän kyläyhdistys käyttää kokoontumistilanaan. Vähän komeampi kylätalo, eikö? Härköskylässä Avoimien Kylien päivän tohinat olivat päättymässä.
Viimeiseksi kiersimme Virtain keskustaa pitkään Virroilla luottamusmiehenä toimineen Tapani Heinosen opastamana. Niin hyvä oli Tapanin tarinan tahti, että bussissa kuului parahdus kun hän ilmoitti jäävänsä autosta lähtiessämme kohti Ruovettä. Kiitokset Tapanille opastuksesta ja muille vaskivesiläisille myös!
Seuraavaksi oli edessä kyläretken viimeinen pysähdyskohde eli Ruoveden kirkonkylä ja ansaitusti paljon mediatilaa saanut legendaarinen Vinhan kirjakauppa. Alla olevissa kuvissa olemme pakkautuneet Vinhan taidesaliin kuulemaan opastusta ja oikeanpuolemmaisessa kuvassa on retkiseurueemme kahvittelutunnelmia perinteisen 1900-luvun tyylisessä kirjakaupan kahvisalongissa.
Vinhan kirjakaupassa toinen omistaja Mikko Vartiainen esitteli yrityksensä tarinaa, jossa päädyttiin Helsingistä Ruovedelle avaamaan legendaarinen kirjakauppa yhteisön ja erityisesti rahoittajien kovasti usuttamana. Osaansa kertomuksessa näyttelee paikallinen Leader PoKo sekä Ruoveden kunta ja tavalliset ruovesiläiset. Kuvassa Mikko seisoo kirjakaupan kesäistä raittimaisemaa esittelevän Erika Adamssonin maalauksen vieressä. Kirjakaupan toimintaan kuuluu tänä päivänä kahvila, jossa retkeläiset nauttivat päiväkahvit, uusien tuotteiden kirjakaupan puoli ja antikvaattinen osa, kirjailijaresidenssi- ja kesävierastoiminta ylemmissä kerroksissa, pesula, sauna ja bänditoiminta sekä taidenäyttely. Lisää Vinhan uudesta elosta voi lukea vaikka Kulttuuritoimituksen artikkelista.
Alla olevissa kuvissa ihmetellään ehkä japaniksi, kiinaksi tai koreaksi käännettyä Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarjan kirjaa antikvariaatin Mauri Kunnas – laarista (Pirkanmaa näkyy ja kuuluu!) ja toisessa kuvassa laitetaan kylänraitin liikenne poikki kunnon turistien tavoin. Vinhalla on ollut melkoinen suosio turistibussiryhmien keskuudessa. Mikko Vartiainen kertoi bussiryhmiä tulevan kahdesta kolmeen tyypillisesti päivittäin, joten Vinhan uuden nousun tarinaa tulee kerrottua taajaan erilaisille yleisöille. Retkiseurueemme suosittelee tätä kohdetta lämpimästi.
Suuri kiitos kaikille retkeen osallistuneille! Tässä vielä yhteiskuva tästä yhden päivän yhteisöstä eli bussiretkeläisistä Matias-kappelin pihassa Virtain Härköskylässä. Hyvällä tuurilla näemme tämän myös Aamulehden Moro-liitteessä. Suuri kiitos myös retken tukijalle OP Tampereelle!
Pistäpä seurantaan Pirkan Kylien somekanavat, niin nappaat ajoissa paikan mahdolliselle ensi vuoden Avoimien Kylien päivän retkelle 8.6.2024. Kohdettakin jo ehdotettiin, meinaan!
Lähestys alkaa varttia vaille kaksi youtube-kanavallamme eli tasan vuorokauden kuluttua: 
Olet lämpimästi tervetullut Tampereen yliopistolle keskuskampukselle vuokraamaamme julkaisutilaisuuden saliin B1097 Pinni B:hen. Alla olevassa kuvassa on kartta ja saapumisohjeistusta. Tila on saavutettava liikuntarajoitteiselle.
tutkimusta käsittelevät tätä kysymystä juuri Pirkanmaan maaseudun hankalassa asemassa olevien ryhmien kannalta: harvaan asutun maaseudun asukkaiden ja maanviljelijöiden kokemuksia ilmastopolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta. Jos teorian mukaan reiluun siirtymään tarvitaan haittojen ja hyötyjen suht tasaista jakautumista, kaikkien ryhmien tunnistamista ja kuulluksi tulemista prosesseissa, niin se ei nyt oikein toteudu Pirkanmaalla. Onnistuneessa ilmastopolitiikassa kaikki ovat mukana – heikoimmatkin.
