Kestävän kehityksen viikko: polkupyörä ja julkinen liikenne Pirkanmaan maalla

Sähköpyörä ja pyöräily ylipäänsä on asia, joka kylissä tekee jälleen tuloaan: niin lyhyiden

Pirkan Kylien hallituksen jäsen Pertti polkaisi kokousmatkan omalla kylällä mennä viikolla jo vuosia hyvin jaksaneen sähköavusteisen pyörän kyydissä. Akutkin on ladattu oman talon aurinkoenergialla.
Pirkan Kylien hallituksen jäsen Pertti polkaisi kokousmatkan omalla kylällä mennä viikolla jo vuosia hyvin jaksaneen sähköavusteisen pyörän kyydissä. Akutkin on ladattu oman talon aurinkoenergialla.

päivittäismatkojen taittamiseen kuin kylämatkailun muotona. Pyöräreittejä ja oheispalveluita onkin tehty vähän joka puolella järvien ympäri Pirkanmaalla ja erilaiset fatbiket, sähköpyörät ja ihan tavalliset vaihdepyörät ovat liikkuneet sukkelaan markkinoilla. Polkupyörän ajokorttia niihin ei tietty enää tarvita niin kuin reilut sata vuotta sitten kylien pyöräilijät tarvitsivat. Mutta hiukan käytännön vinkkejä varsinkin perus pyöräilyä mutkikkaampaan käyttöön.

Ilmastohankkeen vetäjän Kirsin matkat kylätilaisuuksiin ja kokouksiin sujuvat sähköavusteisella pyörällä aina kuin mahdollista tai julkisen liikenteen. Henkilöautolla yksin ajamisen välttämiseen tähtää matkakulujen maksuperiaatekin, mutta harvoinhan sitä noudatetaan. Bussi ja pyörä -yhdistelmän käyttäminen toimii, sillä bussejahan kulkee kylien ja keskuksien välillä. Jopa maakunnan itärajalla jollei aivan kova hoppu ole päivässä. Kun omaan kylään tulee ja menee arkena 4 linjaa ja naapurikylään toista linjaa 8 niin siinä on jo maalaisella ihan mukavat oltavat ellei peräti valinnanvaraa! Aina olisi tietty toivomus tiuhemmalle liikenteelle. Aina ei kannata lastata pyörää mukaan jollei sitä kohteessa tarvitse myös, vaan naapurikylien bussipysäkkien pihoista löytyy ystävällisiä kyläläisiä, joiden pihaan uskaltaa kalliimmankin pyörän jättää odottamaan matkalaisen paluuta ja kotimatkaa. Kuka teidän kylässä voisi tarjota turvallista ”liitäntäparkkia” pyöräilijöille?

InterCity-junien pyöräsäilytyksistä se helpompi versio. Takarengas on tässä vähän oven käyttäjien tiellä, mutta vaurioita muista ei ole ainakaan vielä tullut.

Seuraavia tietoja on kertynyt Kirsille pyörä – julkinen liikenne -yhdistelmän käytöstä kesällä 2023 Pirkanmaan julkisessa liikenteessä:

Vr pitkän matkan junat eli InterCityt: tyypillisesti 4 tai 6 pyöräpaikkaa per juna ja aika paljon niillä käyttöä kesäaikaan. Lipun osto tapahtuu pyörälle samalla kun ostaa itselle istuinpaikan ja se kannattaa tehdä hyvissä ajoin hyvien säiden aikaan. Pyörän kuljettamisen hinta on 4-8€ matka riippuen matkan pituudesta. Laitureilla täytyy yleensä käyttää hissiä pyörän siirtämiseen laiturilta toisella ja hissit ovat melkoisen ahtaita. Pyörän saa lukita junan rakenteisiin. Vanhat koukkusysteemit eli kattoon pyörän ohjaustangosta ripustaminen eivät oikeastaan koskaan toimi vaan konnari neuvoo poikkeuksetta laittamaan pyörän vain jalkansa varaan pyörille varattuun syvennykseen ja siinä olenaan koukkuun. VR:n sivut ovat tietty nämä ja lippua ostaessaan lisäpalveluna voi sen pyöräpaikan lunastaa matkaan.

Nyssen meno hiekkateillä ja kurveissa on sen verran epätasaista että paras istua pyörän kanssa ja pitää kiinni.

Nysse – pyörä mahtuu bussin keskitilaan, ns. lastenvaunupaikalle kunhan matkustaa ruuhka-ajan ulkopuolella. Pyörä matkakaverina tuplaa matkan hinnan ja pyörän mahtumisesta autoon päättää kuski. Koskaan ei ole kuski hylännyt pyörää matkakaverina. Pyörää joutuu tukemaan itse, sillä mutkissa se muuten herkästi kaatuu. Nysseissä ei juurikaan ole rakenteita, mihin pyörä tukea. Nyssen aikataulut löytyvät näiltä sivuilta, ja kaupunkiliikenteen lisäksi niistä löytyy kuntaliitosten takia myös pitkät linjat vaikka Kuhmoisiin tai Kuruun asti.

Vr- lähiliikenne ja lättähatut: kokoomatilassa muutama pyöräpaikka per vaunu, on maksuton jos vain löytää paikan. Ei ennakkovarauksia mutta ruuhka-aikaan kuljettamista ei suositella. Pyörää ei saa lukita kiinni rakenteisiin eli varsinkin arvokkaampia pyöriä on syytä pitää silmällä matkan ajan sillä sehän on siitä melko helppo kantaa ulos jollakin lukuisista pysäkeistä sukkelaan. Akku ja näyttö kannattaa aina kuljettaessa irrottaa ja pyörän oma lukko loksauttaa kiinni. Kulkuneuvoissa muutekin sähköpyörä kuuluu olla pois päältä.

Tämmöinen on lähijunan säilytystila. Pyörä tosiaan kulkee ilmaiseksi jos vain tilaa löytyy mutta sitä ei saa lukita rakenteisiin. Junien pysähdykset asemalla ovat sen verran nopeita, että paras toivoa että ensimmäisessä pyörätilaillisessa vaunussa on omalle kulkupelille tilaa: muuten tarvitsee ahtaa ja koittaa seuraavalla seisakkeella löytää tilavampi vaunu johon siirtyä.

Pitkän matkan bussit: Matkahuollon pakettiliikenne on likipitäen loppunut eli ruumaan mahtuu useimmiten pyörä. Hinnat ilmaisesta tai parissa eurosta kymppiin eri firmoilla Pirkanmaan alueella. Edullisimmat Valkeakosken linja ja Luopioisten linja reilun kolmen ja viiden euron pyörämaksuillaan sekä Ruoveden-Oriveden suunnan Bussi-Manninen joka ei veloita mitään. Kalliimmat veloittavat 9-10€ pyörän ruumaan laittamisesta ja pois ottamisesta. Pyörän matkalipun voi useimmiten ostaa netistä ja kannattaa ostaa etukäteen jos näin on. Pyörän kuljettamisesta ainakin ekalla kertaa kullakin reitillä on suositeltavaa soittaa bussifirmaan etukäteen ja varmistaa, että kalustoon mahtuu ja jopa että toimisto voi kuskia varoittaa harvinaisemmasta matkatavarasta. Busseihin mahtuu tyypillisesti yhdestä muutamaan polkupyörää. Pitkän liikenteen bussien aikataulut löytyvät matkahuollon sivuilta.

KyläAreenassa elokuulla yksi kyläkehittäjien retkistä oli vajaan 25 kilometrin reissu vuokrapyörillä eteläisen Salon ja vanhan Perniön pitäjän kohteisiin. Kuvassa Kirsi ja taustalla Perniönjoki ja Pohjankoski. Sitä on heppo fillarilla pysähtyä katsomaan maisemia ja kohteita silloin kuin huvittaa.

Kaksikerroksiset Onnibussin MEGA-bussivuorot ja VR:n Pendolinot eivät huoli polkupyöriä kyytiin.

Mitä tulee sähköä syöviin pyöriin, kylämatkailu ja pyörämatkailu on nosteessa ensi kesänä myös. Ihan virallisia matkailullistettuja reittejä on jo vino pino. Niistä lisää järvireittien sivulla, katso vaikka Pyhä, Näsi, Kyrö, Rauta, Aure, Roine ja tuleva Längelmä -reitit tästä sivustosta. Siinä luonto kiittää, kun matkaillaan lähelle omin voimin ja tuetaan Pirkanmaan matkailuyrityksiä vähän siinä samalla.Voiko teidän kylällä jossakin ladata matkalainen pyörää levähtäessään, syödessään tai kylän nähtävyyksiä katsellessaan? Miltä näyttää oman kylän maisemat pyörän selästä? Yön yli matkustavien pitkänmatkalaisten lisäksi erityisesti kahvilabongarit ja maantiepyörällään pitkiä matkoja lenkkeilevät ovat tuttu näky näissä osissa Pirkanmaata.

Kyläkehittäjiä fillariretkellä KyläAreenan yhteydessä. Retken järjesti Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta yhteistyössä Leader Ykkösakselin Anu Pekanniemen kanssa. Retkellä esiteltiin heidän alueensa muutamaa hienoa matkailukohdetta kuten Kalliolaakson linnaa ( Kalliolaakson Linna, Perniö linkki)

Oikeudenmukaisuus ilmastopolitiikassa – lehtijuttuja pukkaa

Tänään jos avasi Lempäälä-Vesilahden Sanomat, Akaan Sanoman, Sydän-Hämeen Lehden, Oriveden Sanomat, Ylöjärven Uutiset tai Pirkkalaisen, saattoi törmätä otsikkoon, että Maaseudun asukkaat kokevat ilmastonmuutoskeskustelun epäreiluna.  Epäoikeudenmukaisen kohtelun symboliksi valikoitunut kiistanalainen lehmä laitumella oli päätynyt aiheen kansikuvatytöksi. Lehmä symboloi monessa kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua mitä tulee ravinnekiertoon, hiilen kiertoon ja kokemukseen järkevistä toimista ilmastonmuutokseen vastaamisessa ja resilienssin luomisessa.

Matti Pulkkinen eli Pir Medioiden Maakunnan Matti tarttui ilmastohankkeen vastavalmistuneihin oikeudenmukaisuuden kolmijaon kautta ilmastonmuutosta tarkasteleviin tutkimuksiin toimittajista ensimmäisenä. Jutussa on haastateltu tutkimuksien tekijöitä Ella Turusta, Saga Valtosta ja hankkeen vetäjää Kirsi Oeschia sekä myös Pirkanmaan MTK:n toiminnanjohtajaa Visa Merikoskea. Epäreiluuden kokemus ja syitä sille löytyi paljon kaikilta.  Epäreiluus koostuu niin huonosta haittojen ja hyötyjen jakamisesta, heikosti kuulluksi tulemisesta prosesseissa sekä maaseudun aseman onnettomasta tunnistamisesta tässä valtavassa prosessissa. Juttuun liittyy oleellisesti taakanjako, josta yleensä puhutaan globaalin etelän ja globaalin pohjoisen eli kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden valtioiden välillä. Eikö sama taakan reiluuttaminen pitäisi olla viljelijöiden ja kuluttajien välillä, eli jos viljelijä kantaa ilmastonmuutoksen suorien seurauksien eli tuhotulvien ja kuivuusjaksojen taakan, niin ruuan kuluttajat, teollisuus ja kauppa, joustavat. Jutun voi lukea tästä linkistä vaikka Ylöjärven Uutisista, jos jonkun edellä mainitun lehden lukijatunnuksista omistaa tai semmoisen yhden lehden lukemiseen oikeuttavan tunnuksen haluaa muutamalle eurolla lunastaa ja tukea pirkanmaalaista paikallismediaa.

Jos on ennemmin kuunteleva ihminen, niin näiden tutkimuksien tulokset voi kuunnella Pirkan Kylien ilmastohankkeen tutkimustulosten julkaisutilaisuuden tallenteesta tästä linkistä. Linkki johdattaa maanviljelijöiden kokemuksia kuvaavan Ella Turusen tutkimukseen ja tämä linkki puolestaan harvaan asutun maaseudun asukkaiden kokemuksiin tutkimuksen tekijän Saga Valtosen kertomana.

Nämä tutkimukset ovat myös ladattavissa kokonaisuuksina tarkasteltavaksi seuraavista linkeistä:

Ella Turunen, Maatalousluonnon monimuotoisuus-  ja ilmastonmuutoskeskustelun oikeudenmukaisuus  – Pirkanmaalaisten viljelijöiden kokemuksia

Saga Valtonen, Ilmastodiskurssit harvaan asutulla maaseudulla – Tapaustutkimus Pirkanmaalta

Tästä alkaa tärkeän asian kertominen laajemmalti: ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden puutteista puhutaan niin KyläAreenalla kuin Maaseututkijatapaamisessa elokuussa, muissa medioissa ja tilaisuuksissa eri puolilla Pirkanmaata.

Huomenna pärähtää: oikeudenmukaisuus-tutkimuksien tulokset

Keskiviikkona tänne linjoille kahdesta eteenpäin! Lähestys alkaa varttia vaille kaksi youtube-kanavallamme eli tasan vuorokauden kuluttua: www.youtube.com/watch?v=_PGC_oN
Lähetystä voi kommentoida livetilassa kunhan on kirjautuneena Youtubeen. Mahdolliset kysymykset luetaan salissa.

Pirkan Kylien ilmastohanke järjestää myös mahdollisuuden kuulla tulokset suoraan tekijöiltä ja jututtaa heitä tutkimusaiheistaan yliopistolla. Tämä on hyvä tilaisuus miettiä sopisiko opinnäytetyön teettäminen tukemaan oman yhdistyksen ja alueen tavoitteita. Olet lämpimästi tervetullut Tampereen yliopistolle keskuskampukselle vuokraamaamme julkaisutilaisuuden saliin B1097 Pinni B:hen. Alla olevassa kuvassa on kartta ja saapumisohjeistusta. Tila on saavutettava liikuntarajoitteiselle.

Joskus kuulee sanottavan että maailma on rakennettu miesten standardin mukaisilla mitoilla. Kuten että avokonttorit ovat toiselle sukupuollelle liian vilpoisia, laitteet on tehty isommille käsille, julkinen liikenne on säteittäistä eikä palvele palveluiden käyttöä vaan työ- ja koululiikennettä. Näyttää siltä, että ilmastopolitiikka ja hiilijalanjäljen laskurit on tehty kaupunkilaisen standardin mitoilla. Vähän sinne päin mutta ei ihan meidän näkökulmasta. Ei väärät mitat ja standardit pahantahoisuutta ole; toisista vain on enemmän dataa ja enemmän painoarvoa. Siksi tarvitsemme tutkimusta ja tietoa maaseudusta.

Pirkan Kylät tuottaakin oman maaseutuasumisen hiilijalanjäljen laskurin ja diplomityön keinoista, jotka tuottavat tulosta pientalovaltaisilla, suurten etäisyyksien alueilla Pirkanmaalla. Keino ei ole yllätys – se on fossiilisten aineiden poltosta luopuminen.

Jakautuuko ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutokseen vastaavien toimien hyödyt ja haitat tasaisesti? Tuoreen Suomen ilmastopaneelin laajan tutkimuksen mukaan näin eivät kansalaiset koe asian olevan. Kaupunkimaisilla alueilla asuvat kokevat nykyisen tilanteen systemaattisesti reilummaksi kuin maalla asuvat. Vaalien yhteydessä puhutaan termistä nimeltä alueiden kosto kun maaseudulla äänestetään laajasti populistisia liikkeitä vastalauseena politiikalle, joka ei vastaa maaseudun arjen.

Keskustelu reilusta siirtymästä ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta on nyt ajakohtaisempaa kuin koskaan. Ilmastotoimiin penseiten suhtautuva puolue Perussuomalaiset oli kannatukseltaan suurin 11 kunnassa 23:sta Pirkanmaalla. Puolue oli Pirkanmaan äänestysaluista joka neljännessä suurin eduskuntavaaleissa ja nämä äänestysalueet olivat systemaattisesti maaseutumaisilla alueilla ellei alueella ollut suosittua omaa ehdokasta toisesta puolueessa. Tämän voi tulkita maaseudun äänestäjien turhautumiseksi ilmastopolitiikkaan.

Keskiviikkona julkaistavista opinnäytetöiden tuloksista kaksi tutkimusta käsittelevät tätä kysymystä juuri Pirkanmaan maaseudun hankalassa asemassa olevien ryhmien kannalta: harvaan asutun maaseudun asukkaiden ja maanviljelijöiden kokemuksia ilmastopolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta. Jos teorian mukaan reiluun siirtymään tarvitaan haittojen ja hyötyjen suht tasaista jakautumista, kaikkien ryhmien tunnistamista ja kuulluksi tulemista prosesseissa, niin se ei nyt oikein toteudu Pirkanmaalla. Onnistuneessa ilmastopolitiikassa kaikki ovat mukana – heikoimmatkin.

Heikompien puolesta puhuvat keskiviikkona 12.4. klo 14-16 julkaistavat tutkimustulokset Pinni B:ssä.

 

Julkaisemme ilmastohankkeen tutkimustulokset 12.4.

Nyt on sen aika! Voimme iloksemme kertoa, että hankkeen kaikki kolme tutkimusta valmistuvat ja niiden tulokset esitellään keskiviikkona 12.4. klo 14 alkaen missäpä muualla kuin Tampereen yliopistolla kaikille avoimessa tilaisuudessa. Tilaisuus myös streamataan.

Opinnäytteet ovat seuraavat

14:05-14:35 Ella Turunen, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos: Pirkanmaalaisten viljelijöiden kokemat oikeudenmukaisuuden ilmentymät maatalousluonnon monimuotoisuus- ja ilmastokeskustelussa. Ella Turunen haastatteli kahdeksan nuorta tai nuorehkoa päätoimista maanviljelijää eri puolilta Pirkanmaata luodakseen kokonaiskuvan heidän näkemyksistään luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Maanviljelyshän on se maankäyttö maailmassa, joka käyttää eniten pinta-ala ja hoitaa luontoamme eniten. Ellan vahvuutena on oma tausta alalla sekä työskentely jo työelämässä maatilaluonnon monimuotoisuustyön opastamisen parissa. Tässä tutkimuksessa on keskiössä se, miten reilu siirtymä tehdään ruuan tuotannossamme.

14:35- 15:05 Ruth Keisala, Materiaalitieteen ja ympäristötekniikan yksikkö: Maaseudulla asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen + kyläasumisen hiililaskuri. Ruth Keisala perehtyi maaseudun asumisen keskeisiin päästölähteisiin eli asumiseen ja liikkumiseen ja keinoihin pienentää hiilijalanjälkeä tehokkaasti tällä saralla. Tutkimus on jo julkaistu, samoin excel-muodossa oleva laskuri. Linkki tutkimukseen: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212098998

Tässä linkki kyläasumisen hiililaskuriin.

15:05-15:35 Saga Valtonen, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos: Oikeudenmukaista ja osallistavaa ilmastopolitiikkaa harvaan asutulla maaseudulla. Saga Valtonen haastatteli harvaan asutun maaseudun kyläyhdistysten hallituslaisia reilussa puolessa tusinassa paikkakunnassa Pirkanmaalla harvaan asutuilla alueilla. Saga kirjoitti tutkimuksen teon vaiheistaan ilmastohankkeen blogiin: Tutkimuksen tekeminen ja maaseutu tutkimuskohteena ja maaseudun ilmastopoliittista diskurssia tutkimassa.

Kukin opinnäytetyön tekijä esittelee tutkimusprosessinsa ja tulokset sekä vastaa kysymyksiin.

Tilaisuus striimataan Youtube-kanavallemme: www.youtube.com/watch?v=_PGC_oNO9G0

Lisätietoja Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hanke Kirsi.oesch@pirkankylat.fi

Onnea Pirkanmaa ja onnea Kihniö, Suomen parhaat hiilijalanjäljeltään!

Hyvä Pirkanmaa! Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopuksi pitkällisen projektinsa tulokset eli kunnittain kulutuksen hiilijalanjäljet. Laskelmista voi erottaa kotitalouksien kulutuksen luvut sekä kuntien luvut joihin on laskettu kunnan toiminnan osuus sekä investoinnit alueelle kotitalouksien kulutuksen lukujen päälle. Raskaita betonirakentamisen hankkeita tekevä ja raskasta infrastruktuuria huoltava Tampereen kaupunki tiputtaa Pirkanmaan sijoitus eli Pirkanmaan lukemat maakuntien kokonaislukujen mittauksessa maakuntien neloseksi. Ilman Tampereen lukuja Pirkanmaan keskiarvo on peräti 9 600 kg CO2e per asukas. Se on erinomainen tulos Suomen mittapuulla. Tampereen kanssa kokonaisluku on 10 100 kg CO2e.

Onnea Kihniö! Kihniö on Suomen ykkönen eli hiilipäästöiltään pienin kunta. Kaiken kaikkiaan top20 Suomessa parhaiten suoriutuvista kunnista löytyy peräti 9 Pirkanmaan kuntaa. Hyvää työtä Kihniö, Sastamala, Juupajoki, Ikaalinen, Akaa, Punkalaidun, Vesilahti, Ylöjärvi ja Nokia. Pirkanmaan maaseutu kunnostautuu tässä ilmiömäisellä tavalla.

Kaiken kaikkiaan maaseutupitäjien tilanne oli yllättävän hyvä paitsi pitkien etäisyyksien ja oikein kylmien talvien alueella sekä saaristossa. Sen sijaan Suomen 10 suurinta kaupunkia kunnostautuvat ilmastopäästöjen lähteenä. Niiden päästöjen keskiarvo on 10,8 tCO2e siinä missä loppujen kuntien on 10,2t CO2e ja maalaiskuntien näistä 10,1t CO2e. Suomen suurimmissa 10 kunnissa asuu kuitenkin 42% väestöstä eli olisi tärkeää, että nämä kunnat saisivat mittavia päästöjään laskettua vauhdilla.

Sama kunnianhimoinen mutta mahdollinen määränpää on kaikilla eli 12 vuoden päästä 2 500 t COe2 per henkilö kulutuksen päästöt. Se riittäisi nippa nappa ilmaston lämpenemisen rajaamiseen noin 1,5 asteeseen. Semmoisiin lukemiin pääsee Sitran elintapatestin mukaan jos saa lämpönsä biomassasta, maalämmöstä tai auringosta ja ostaa vihreää sähköä, shoppailee minimaalisesti, syö vähän ruokasuosituksien niukemmin eläinperäisiä tuotteita eikä tarvitse liikkua moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla paitsi julkisella liikenteellä vähän. Näin maalaisena tietty ruokavalioon kuuluu paljon itse kasvatettua tai pyydettyä tai poimittua ruokaa sekä maakellari, jotka aina vain tukevat 2 500t hiilijalanjäljen saavuttamista.

Kaiken kaikkiaan on harmi, että tilastot on täytynyt tuottaa 8 vuotta vanhoilla kotitalouksien kulutuksen lukemilla. Olisiko syytä seurata näitä lukemia kuten kuinka monta asuntoa lämpiää öljyllä ja mitä ovat kotitalouksien kuluttamisen päästöt? Tilastollisia puutteita on niin paljon ilmastoasioiden kehitystä seuraamista vaikeuttamassa. Täältä voit tutkia lisää tietokannan lukemia paastot.hiilineutraalisuomi.fi ja täältä lukea laskentaperiaatteista että miten nämä on laskettu.