Sähköpyörä ja pyöräily ylipäänsä on asia, joka kylissä tekee jälleen tuloaan: niin lyhyiden
päivittäismatkojen taittamiseen kuin kylämatkailun muotona. Pyöräreittejä ja oheispalveluita onkin tehty vähän joka puolella järvien ympäri Pirkanmaalla ja erilaiset fatbiket, sähköpyörät ja ihan tavalliset vaihdepyörät ovat liikkuneet sukkelaan markkinoilla. Polkupyörän ajokorttia niihin ei tietty enää tarvita niin kuin reilut sata vuotta sitten kylien pyöräilijät tarvitsivat. Mutta hiukan käytännön vinkkejä varsinkin perus pyöräilyä mutkikkaampaan käyttöön.
Ilmastohankkeen vetäjän Kirsin matkat kylätilaisuuksiin ja kokouksiin sujuvat sähköavusteisella pyörällä aina kuin mahdollista tai julkisen liikenteen. Henkilöautolla yksin ajamisen välttämiseen tähtää matkakulujen maksuperiaatekin, mutta harvoinhan sitä noudatetaan. Bussi ja pyörä -yhdistelmän käyttäminen toimii, sillä bussejahan kulkee kylien ja keskuksien välillä. Jopa maakunnan itärajalla jollei aivan kova hoppu ole päivässä. Kun omaan kylään tulee ja menee arkena 4 linjaa ja naapurikylään toista linjaa 8 niin siinä on jo maalaisella ihan mukavat oltavat ellei peräti valinnanvaraa! Aina olisi tietty toivomus tiuhemmalle liikenteelle. Aina ei kannata lastata pyörää mukaan jollei sitä kohteessa tarvitse myös, vaan naapurikylien bussipysäkkien pihoista löytyy ystävällisiä kyläläisiä, joiden pihaan uskaltaa kalliimmankin pyörän jättää odottamaan matkalaisen paluuta ja kotimatkaa. Kuka teidän kylässä voisi tarjota turvallista ”liitäntäparkkia” pyöräilijöille?
Seuraavia tietoja on kertynyt Kirsille pyörä – julkinen liikenne -yhdistelmän käytöstä kesällä 2023 Pirkanmaan julkisessa liikenteessä:
Vr pitkän matkan junat eli InterCityt: tyypillisesti 4 tai 6 pyöräpaikkaa per juna ja aika paljon niillä käyttöä kesäaikaan. Lipun osto tapahtuu pyörälle samalla kun ostaa itselle istuinpaikan ja se kannattaa tehdä hyvissä ajoin hyvien säiden aikaan. Pyörän kuljettamisen hinta on 4-8€ matka riippuen matkan pituudesta. Laitureilla täytyy yleensä käyttää hissiä pyörän siirtämiseen laiturilta toisella ja hissit ovat melkoisen ahtaita. Pyörän saa lukita junan rakenteisiin. Vanhat koukkusysteemit eli kattoon pyörän ohjaustangosta ripustaminen eivät oikeastaan koskaan toimi vaan konnari neuvoo poikkeuksetta laittamaan pyörän vain jalkansa varaan pyörille varattuun syvennykseen ja siinä olenaan koukkuun. VR:n sivut ovat tietty nämä ja lippua ostaessaan lisäpalveluna voi sen pyöräpaikan lunastaa matkaan.
Nysse – pyörä mahtuu bussin keskitilaan, ns. lastenvaunupaikalle kunhan matkustaa ruuhka-ajan ulkopuolella. Pyörä matkakaverina tuplaa matkan hinnan ja pyörän mahtumisesta autoon päättää kuski. Koskaan ei ole kuski hylännyt pyörää matkakaverina. Pyörää joutuu tukemaan itse, sillä mutkissa se muuten herkästi kaatuu. Nysseissä ei juurikaan ole rakenteita, mihin pyörä tukea. Nyssen aikataulut löytyvät näiltä sivuilta, ja kaupunkiliikenteen lisäksi niistä löytyy kuntaliitosten takia myös pitkät linjat vaikka Kuhmoisiin tai Kuruun asti.
Vr- lähiliikenne ja lättähatut: kokoomatilassa muutama pyöräpaikka per vaunu, on maksuton jos vain löytää paikan. Ei ennakkovarauksia mutta ruuhka-aikaan kuljettamista ei suositella. Pyörää ei saa lukita kiinni rakenteisiin eli varsinkin arvokkaampia pyöriä on syytä pitää silmällä matkan ajan sillä sehän on siitä melko helppo kantaa ulos jollakin lukuisista pysäkeistä sukkelaan. Akku ja näyttö kannattaa aina kuljettaessa irrottaa ja pyörän oma lukko loksauttaa kiinni. Kulkuneuvoissa muutekin sähköpyörä kuuluu olla pois päältä.
Pitkän matkan bussit: Matkahuollon pakettiliikenne on likipitäen loppunut eli ruumaan mahtuu useimmiten pyörä. Hinnat ilmaisesta tai parissa eurosta kymppiin eri firmoilla Pirkanmaan alueella. Edullisimmat Valkeakosken linja ja Luopioisten linja reilun kolmen ja viiden euron pyörämaksuillaan sekä Ruoveden-Oriveden suunnan Bussi-Manninen joka ei veloita mitään. Kalliimmat veloittavat 9-10€ pyörän ruumaan laittamisesta ja pois ottamisesta. Pyörän matkalipun voi useimmiten ostaa netistä ja kannattaa ostaa etukäteen jos näin on. Pyörän kuljettamisesta ainakin ekalla kertaa kullakin reitillä on suositeltavaa soittaa bussifirmaan etukäteen ja varmistaa, että kalustoon mahtuu ja jopa että toimisto voi kuskia varoittaa harvinaisemmasta matkatavarasta. Busseihin mahtuu tyypillisesti yhdestä muutamaan polkupyörää. Pitkän liikenteen bussien aikataulut löytyvät matkahuollon sivuilta.
Kaksikerroksiset Onnibussin MEGA-bussivuorot ja VR:n Pendolinot eivät huoli polkupyöriä kyytiin.
Mitä tulee sähköä syöviin pyöriin, kylämatkailu ja pyörämatkailu on nosteessa ensi kesänä myös. Ihan virallisia matkailullistettuja reittejä on jo vino pino. Niistä lisää järvireittien sivulla, katso vaikka Pyhä, Näsi, Kyrö, Rauta, Aure, Roine ja tuleva Längelmä -reitit tästä sivustosta. Siinä luonto kiittää, kun matkaillaan lähelle omin voimin ja tuetaan Pirkanmaan matkailuyrityksiä vähän siinä samalla.Voiko teidän kylällä jossakin ladata matkalainen pyörää levähtäessään, syödessään tai kylän nähtävyyksiä katsellessaan? Miltä näyttää oman kylän maisemat pyörän selästä? Yön yli matkustavien pitkänmatkalaisten lisäksi erityisesti kahvilabongarit ja maantiepyörällään pitkiä matkoja lenkkeilevät ovat tuttu näky näissä osissa Pirkanmaata.
Lähestys alkaa varttia vaille kaksi youtube-kanavallamme eli tasan vuorokauden kuluttua: 
Olet lämpimästi tervetullut Tampereen yliopistolle keskuskampukselle vuokraamaamme julkaisutilaisuuden saliin B1097 Pinni B:hen. Alla olevassa kuvassa on kartta ja saapumisohjeistusta. Tila on saavutettava liikuntarajoitteiselle.
tutkimusta käsittelevät tätä kysymystä juuri Pirkanmaan maaseudun hankalassa asemassa olevien ryhmien kannalta: harvaan asutun maaseudun asukkaiden ja maanviljelijöiden kokemuksia ilmastopolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta. Jos teorian mukaan reiluun siirtymään tarvitaan haittojen ja hyötyjen suht tasaista jakautumista, kaikkien ryhmien tunnistamista ja kuulluksi tulemista prosesseissa, niin se ei nyt oikein toteudu Pirkanmaalla. Onnistuneessa ilmastopolitiikassa kaikki ovat mukana – heikoimmatkin.
Oheinen kuva on esimerkki henkilökohtaisista ilmastovalinnoistani eli kotitarveviljelystä. On se ilmasto ihmeellinen, kun tässä sitä lokakuulla poimitaan taivasalla kasvaneita tomaatteja lavankauluslaatikosta. Kasvihuonetomaatteja taidetaan ostaa meidän taloudessa kaupasta sitten ehkä ensi vuoden puolella taas. Materiaaleina tässä kokeiluviljelyssä on vain kierrätystavaraa kuten palanutta lantaa ja runsaasti nokkoskäytteellä ladattua biohiiltä. Niin niistä kuivista kesistä selvitään. Fiksu sopeutuu ja ryhtyy jo etukäteen miettimään, miten ilmastonmuutoksen kääntää eduksi. Tätä viestiä viemme läpi maakunnan.
