HIILTÄ SITOVAT KYLÄT     2019-2020

 

Hanke on päättynyt – Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille kylille ja yhteistyötahoille! Hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä kyläasiamies Jani Hanhijärveen info@pirkankylat.fi tai p. 040 197 8231.

 

Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa mahdollisuuksia kylien kehittämiseen. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kylien omia ilmastotekoja!

 

Hankkeen loppujulkaisusta pääset lukemaan, millaisia ilmastotekoja Pirkanmaan kylissä on tehty!

 

Hankkeen loppuwebinaari järjestettiin tiistaina 1.12.2020 klo 13-15. Tutustu tilaisuuden esityksiin:

HIILTÄ SITOVAT KYLÄT_onnistumisia ja oivalluksia / Heidi Hallongren, Pirkan Kylät ry.

Kylät ilmastonmuutoksen ratkaisijoina / Juha Kuisma Pj, Pirkan Kylät ry.

Rautajärven torppakylä / Kirsi Oesch, Rautajärven seudun kylät oy

Metener_biokaasu / Johanna Kalmari, Metener oy

***

Kylät kertovat ilmastoteoistaan

Lue Aamulehden yhteistyöartikkelista, mitä hankkeeseen osallistuneet Virtain Vaskiveden, Sastamalan Kaukolan ja Nokian Sarkolan asukkaat ajattelevat ilmastoasioista.

Lyhennetty versio jutusta ilmestyi myös printtilehdessä Aamulehti_29.11.2020

***
Tutustu hankkeen Ilmastoteko-videoihin!

Hankkeen kolmas ilmastoteko-video esittelee kylän kehityshankkeen, jossa hiilivarastoista pidetään huolta. Mistä Pälkäneen Rautajärven Torppakylä-hankkeessa on kyse? Sen kertovat Rautajärven seudun kylät Oy:n Kirsi Oesch ja Pauli Luhtajärvi.

Kuvaus ja editointi Henri Nevalainen/Kuutiomedia, Havainnekuvat Arkkitehti Janne Hietalahti

Nyt pääset osallistumaan Biohiiletystyöpajaan koska vain omalta kotisohvaltasi!

Hankkeen toisella Ilmastoteko-videolla Maaaseudun Sivistysliiton Timo Reko kertoo, mistä hiiletyksessä on kyse, antaa hiiletysohjeet, joilla jokainen osaa ja uskaltaa hiilettää ja kertoo, kuinka biohiiltä voi käyttää maanparannusaineena.

Biohiilettämällä vesakkoa, hukkapuuta, purkulautoja tai lähes mitä tahansa biomassaa, saat osan kasveihin varastoituneesta hiilestä sidottua maaperään sadoiksi vuosiksi. Hiilen toimiessa maanparannusaineena, se on samalla poissa pahanteosta ilmakehässä!

Tulen ääreen on mukava kokoontua yhteen. Biohiiletys sopii yhteisöjen toteutettavaksi – Katso videolta vinkit yhteisöllisen ilmastoteon toteutukseen!

Kuvaus ja editointi Ilkka Liettyä/Valos

Tervetuloa tutustumaan yhteisölliseen kasvimaahan! Hankkeen ensimmäinen Ilmastoteko-video vie visiitille Koko kylän kasvimaalle Karkkuun!

Videolla kasvimaan aktiivit Pauliina, Milla ja Kari kertovat mikä yhteisöllinen kasvimaa on ja mitä se merkitsee kyläläisille. Ihanan iloinen ja innostunut kolmikko johdattelee yhteisöllisen ilmastoteon äärelle – Nappaa ideat yhteisöllisen kasvimaan perustamiseksi!

Kuvaus ja editointi Ilkka Liettyä/Valos, Graafinen ilme Kari Jokinen

***

UUSI NÄKÖKULMA KYLIEN KEHITTÄMISEEN

Maaseudulla ja pientalossa asuvalla on käytössään useita tehokkaita keinoja hiilen sidontaan ja pitkäaikaiseen varastoimiseen. Paikallisin voimin on mahdollista rakentaa hiiltä sitovaa yhteiskuntaa ja kehittää kyliä suunnittelemalla uudenlaisia ratkaisuja esimerkiksi energiankulutuksen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kierrätykseen, liikkumiseen ja kulutukseen liittyviin haasteisiin. Hiiltä sitovien ja varastoivien toimien ohella on hyvä huomioida myös arkemme suurimmat ilmaston kuormittajat – asuminen, liikkuminen ja ruoka, ja miettiä asioiden mittakaavaa ja sitä millaisilla pienillä muutoksilla olisi mahdollista vaikuttaa hiilijalanjälkeemme.

Pirkan Kylien kaksivuotisessa (2019-2020) Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa innostettiin asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen. Kylien yhteisinä toimina voidaan esimerkiksi parantaa kylätalojen energiatehokkuutta, toteuttaa aurinkopaneelien yhteishankinta, istuttaa metsää sitomaan hiiltä sekä valmistaa biohiiltä tai rakentaa hirrestä, jolloin saadaan varastoitua hiiltä tehokkaasti ja pitkäkestoisesti. Lisäksi voidaan organisoida kimppakyytejä, järjestää ympäristöaiheisia tapahtumia, kehittää kylätalon jätehuoltoa ja kierrätystä, hankkia kompostoreita tai perustaa vaikka lähiruokapiiri – yhteisöllisesti ja yhdessä tehden.

Mukaan etsittiin ilmastoasioista kiinnostuneita pirkanmaalaisia kyliä! Miten jokainen voi omassa arjessaan pienillä teoilla vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä ja hiiltä sitomalla ja varastoimalla parantaa hiilitasettaan? Millaisia konkreettisia ilmastotekoja teidän kylänne ja sen asukkaiden yhteiset kokeilut voisivat olla? Kylän yhteisessä ilmastoillassa pohdittiin yhdessä, mitä toimet kylällänne voisivat olla!

Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa tavoitteena oli toteuttaa kahden vuoden aikana kylän hiilensidonnan parannuksia vähintään 30 pirkanmaalaisella kylällä ja nostaa ympäristöasioita osaksi arkipäiväistä kylätoimintaa. Suunnittelu aloitettiin kylien ilmastoilloissa laskemalla kotitalouksien ja koko kylän hiilijalanjälkiä ja -taseita, pohdittiin ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuuksia ja vaikutuksia oman kylän kehittämiseen ja kannustettiin ja autettiin kyläyhteisöjä kokeilemaan käytännön ilmastotekoja hiilen sitomiseksi ja varastoimiseksi.

Tavoitteena oli käynnistää jokaisessa kylässä vähintään yksi yhteisesti toteutettava kokeilu. Hankkeessa järjestettiin myös hiilensidontaan liittyvistä teemoista kaikille avoimia seminaareja sekä biohiilityöpajoja.

Kaikki hankkeen järjestämien työpajojen ja muiden tilaisuuksien materiaali on koostettuna hankkeen materiaalipankkiin, josta kaikki ilmastoasioista innostuneet voivat hakea inspiraatioita arjen ilmastotekoihin ja tutustua samalla kuvien kautta hankkeen vaiheisiin!

 

Hiiltä sitovat kylät-hanke ylsi Euroopan maaseutuverkoston (European Network for Rural Development, ENRD) järjestämässä Rural Inspiration Awards (RIA2020)-kisassa finaaliin ja sijoittui omassa kategoriassaan viiden parhaan ilmastonmuutosta hillitsemään pyrkivän Eu-rahoitteisen hankkeen joukkoon. Todisteena siitä seinää koristaa nyt diplomi!

 

 

Hankkeeseen osallistuneet kylät (oranssi) ja Ilmastosankarit-kyläkoulukiertueen pysäkit (vihreä) kartalla.

Hanketta rahoitti Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.