Ilmanvaihto

Ilmanvaihto perustui kaikissa rakennuksissa painovoimaan pitkälle 1900-luvulle.  Ilmanvaihtoa palvelevat hormit alkoivat yleistyä vasta ensimmäisten keskuslämmitysjärjestelmien myötä. Valtaosa kylätaloista ja maamme vanhemmasta rakennuskannasta toimii edelleen painovoimaisella ilmanvaihdolla. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu ulko- ja sisäilman lämpötila- ja paine-eroihin ja toimii siten tehokkaimmin talvella. Kesällä tilanne on hankalampi, kun sisälämpötila voi monesti olla ulkoilmaa viileämpi.

Painovoimainen ilmanvaihto on normaalisti erittäin toimiva ratkaisu sekä energiataloudellisesti että sisäilmanlaadun kannalta. Vanhojen rakennusten ilmanvaihdon hyvä toiminta perustuu muurattuihin poistoilmahormeihin sekä ikkunoiden ja ovien raoista ja korvausilmaventtiileistä tilalle virtaavaan korvausilmaan. Pienemmissä rakennuksissa painovoimainen ilmanvaihto on täysin riittävä.  Kasvanut veden käyttö rakennusten sisällä ja sitä kautta rakennuksien lisääntynyt kosteus on vanhoissa asuinrakennuksissa yksi syy ilmanvaihdon tehostamisen tarpeeseen. Tilannetta on saatettu myös sotkea tiivistämällä liikaa rakoja vedon välttämiseksi tai remonttien yhteydessä purkamalla uuneja ja tukkimalla hormeja.  Korvausilma-aukkoja on saattanut jäädä myös tapetin tai seinälevyn alle. Ilmanvaihtoa voidaankin tarvittaessa tehostaa kunnostamalla ja palauttamalla vanhat ilmanvaihtorakenteet mahdollisimman pitkälle alkuperäiseen muotoonsa.

Ilmanvaihdon tehostaminen

Ilmanvaihdon tehostamisen suunnittelu tulee teettää asiantuntijalla, joka ymmärtää vanhan rakennuksen vaatimukset. Lähtökohtana on tulo- ja poistoilman riittävän esteetön virtaus. Usein tilanne parantuu pelkästään avaamalla peitettyjä korvausilmareittejä. Yksinkertainen nyrkkisääntö on mitoittaa korvausilma-aukot poikkipinta-alaltaan yhtä suuriksi kuin poistoilmahormit. Uudempia ratkaisuja ovat termostaattiohjatut ulkoseinäventtiilit, jotka säätyvät ulkoilman lämpötilan mukaan ja sulkeutuvat kokonaan kovilla pakkasilla. Myös vanhemmat käsisäätöiset lautasventtiilit ja säleiköt ovat toimivia ja pitkäikäisiä.  Suodattimia ei voi käyttää painovoimaisessa ilmanvaihdossa, sillä pystyhormien veto ei riitä voittamaan niistä aiheutuvaa painehäviötä. Uunihormit ja painovoimaisen ilmanvaihdon hormit ovat usein samoissa piipuissa. Hormit usein myös vuotavat ja jossain tilanteessa voi ilmanvaihtohormin kautta kulkeutua savua sisätiloihin. Varustamalla uunihormit takkaimurilla voidaan tämä ilmiö estää.

Painovoimaisesti ilmastoitujen seurantalojen ilmastoinnin muuttaminen koneelliseksi ei yleensä ole energiataloudellisesti perusteltua, kun huomioidaan laitteiston energiantarve ja sen aiheuttama lämpöhäviöiden kasvu. Lisäksi koneellinen systeemi soveltuu usein huonosti painovoimaiseksi suunniteltuun rakennukseen. Pelkkä koneellistaminen ei myöskään vaikuta sisälämpötiloihin eivätkä rakenteellisista syistä johtuvat sisäilmaongelmat kuten home ratkea koneellistamalla. Kevyempi vaihtoehto on pelkkä ilmanpoiston koneellistaminen esimerkiksi keittiössä. Tällöinkin on huolehdittava riittävästä korvausilman saannista.

Ongelmana on, että rakentamisen ohjeistukset on annettu uudisrakennuksia varten ja tämä voi aiheuttaa ristiriitoja määräysten ja vanhan rakennukseen soveltuvien ratkaisujen välillä. Korjausrakentamista uudisrakentamisen määräykset eivät sido mutta tästä huolimatta rakennusviranomaiset voivat vaatia rakennusmääräysten noudattamista etenkin suurempien muutostöiden yhteydessä. Tällöin kannattaa konsultoida mahdollisuuksien mukaan rakennusperinteen säilyttämisen ammattilaisia ja koittaa löytää rakennuksen erityisominaisuudet huomioiva ratkaisu.

Kosteusongelmien välttäminen

Kosteus- ja ilmanlaatuongelmien välttämiseksi on syytä kiinnittää huomiota rakennusmateriaalien valintaan ja rakennusratkaisujen oikeaan toteutukseen. Kosteuden tiivistymisen välttämiseksi kosteusvastuksen tulee pienentyä rakenteessa ulospäin mentäessä. Museovirasto ohjeistaa välttämään vanhan talon eristys- ja tiivistystyössä synteettisiä materiaaleja, muoveja ja kivivillaa. Ne eivät sovellu vanhaan rakennukseen ja voivat estää esimerkiksi seinien hengittävyyden. Hengittävyys ei korvaa ilmanvaihtoa mutta se auttaa lievittämään puutteellisen ilmanvaihdon aiheuttamia ongelmia.

Muovisia höyrysulkuja vanhassa talossa ei tule käyttää. Perinteiset materiaalit ovat sekä soveltuvimmat että edullisimmat. Kylätalojen joukossa on toki myös uudempiakin taloja, joissa rakenneratkaisut ja materiaalit ovat nykyaikaisempia. Kunnostustarkastuksessa onkin tärkeä huomioida aikakauden rakennustapa, sen vaatimukset, edut ja puutteet, ja noudattaa parhainta ajanmukaista saatavilla olevaa tietoa oikeista korjaustavoista.

Seurantalojen LVI-korjauskortti

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen/rakennusperinto.fi