Tulisijat ja takat
Hyväkuntoinen tulisija on oivallinen kotimaista ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä lämmönlähde. Puu on lähilämpöä ja parhaimmillaan halpaa energiaa, mikäli sitä on saatavilla edullisesti lähialueelta tai oman yhdistyksen väeltä. Lisäksi tulisija on arvokas osa kylätalon historiaa ja sisustusta. Kaakeliuuneja ei joka talosta löydy ja siksi niiden säilyttäminen on rakennushistoriallisesti tärkeää.
Kunnostaminen
Lähtökohdaksi kannattaa ottaa tulisijojen kunnostus ja säilyttäminen. Esimerkiksi vanhat kirkkokamiinat on havaittu edelleen tehokkaiksi varsinkin seurantalojen salien lämmityksessä. Kamiinoiden korjaamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Peltikuoriset uunit voidaan myös korvata uusilla vastaavilla, jos vanhoja ei voida enää kunnostamalla pelastaa.
Samoin kaikki taloissa vielä olevat hormit ja savupiiput kannattaa säilyttää ja pitää kunnossa. Hormit ovat tärkeä osa rakennuksen painovoimaista ilmanvaihtoa ja niiden katkaiseminen tai tukkiminen häiritsee ilmanvaihdon luonnollista toimintaa. Niihin voidaan tarpeen tullen liittää myös uusi tulisija.
Korjauksen perustana on kuntotutkimus, joka on syytä jättää ammattilaisen kuten paloviranomaisen tehtäväksi. Tutkimus kertoo onko tulisija vielä korjattavissa vai täytyykö se vaihtaa uuteen. Myös uudelleen käyttöön otettava vanha tulisija tulee määräysten mukaan tarkastuttaa nuohoojalla. Kuntotutkimuksessa käydään läpi tulisijan kunto ja mahdollisten vaurioiden syyt.
Ohjeistus tulisijojen korjaukseen löytyy Museoviraston tulisijan korjauskortista
Hyviä vinkkejä myös Hyvä tästä vielä tulee –kirjassa.
Käyttö ja huolto
Tulisijan käytön osalta tärkeää on hormien säännöllinen nuohous ja uunin huolto. Omatoimisista huoltotoimenpiteistä tärkein on tuhkan poisto ja tulipesän pitäminen puhtaana. Uuni ja hormit säilyvät parhaassa kunnossa, kun uunia käytetään säännöllisesti ja poltetaan täysiä pesällisiä kuivia puita. Jatkuva tulen pito ei kuitenkaan ole suotavaa, sillä tällöin uuni voi kuumeta liikaa ja haljeta.
Tästä voit ladata Motivan lämmitysesitteen (pdf), jossa on ohjeita tulisijan oikeaoppiseen käyttöön.
Ohjeita tulisijan lämmitykseen on myös Halkoliiteri-sivustolla sekä Korjaustieto-sivustolla.
Uusi uuni
Mikäli vanha uuni joudutaan vaihtamaan, voidaan tilan koosta riippuen vaihtoehtona harkita myös kiertoilmatakkaa tai pellettitakkaa. Ne eivät välttämättä ole riittävä ratkaisu koko kylätalon lämmitysratkaisuksi mutta pienempien huonetilojen nopeaan lämmönnostoon tai lisälämmönlähteeksi ne voivat olla varteenotettava vaihtoehto.
Kiertoilmatakka
Kiertoilmatakka lämmittää ilmaa, joka kierrätetään huonetilaan ja varataan sitä kautta myös huonerakenteisiin. Takka tuottaa nopeasti lämpöä ja sen lämmitysteho ja hyötysuhde ovat varsin hyvät. Sen etuna on riippumattomuus sähköstä ja se voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi ilmalämpöpumpulle.
Lisätietoja kiertoilmatakan toiminnasta on esimerkiksi Takkamestarit Kohonen Oy:n verkkosivuilla.
Pellettitakka
Pellettitakan toiminta perustuu huoneilman lämmitykseen. Ilma kiertää takan lämmönvaihtimen läpi, josta se puhalletaan huoneeseen sähköisen puhaltimen avulla. Myös pellettitakan syöttöruuvi ja savukaasupuhallin tarvitsevat sähköä toimiakseen. Pellettitakka tuottaa lämpöä nopeasti korkealla hyötysuhteella.
Lisätietoa pellettitakasta on esimerkiksi Pellettienergia-sivustolla.
