Pirkanmaan kylissä on paljon tarinoita, jotka kumpuavat murroksista ja muutoksista. Kuustenlatva-Seura ry:n historia on tästä erinomainen esimerkki. Se syntyi 1970-luvulla koulun lakkautuksen ja kyläläisten kapinahengen seurauksena – ja jatkaa yhä tänä päivänä vahvana, elävänä yhteisönä.
Vuonna 2025 Kuustenlatva-Seura ry juhlii 50 vuotta sitkeää talkoohenkeä ja kestävää yhteisöllisyyttä. Seura ylläpitää kylätaloa, järjestää tapahtumia ja etsii jatkuvasti uusia tapoja vahvistaa kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Koulun lakkautuksesta kyläseuran syntyyn
Kun Kuustenlatvan koulu päätettiin 1970-luvulla lakkauttaa, päätös tuli kyläläisille yllätyksenä ja monelle järkytyksenä. Koulun ympärille oli muodostunut kylän sydän, lasten ja perheiden kohtaamispaikka. Päätöksen jälkeen syntyi ajatus: perustetaan seura, joka pitää yllä yhteisöllisyyttä ja tarjoaa paikan kokoontumiselle.
Pitkäaikainen jäsen Liisa Mäkinen muistelee, että seurassa oli alkuvuosina vahva tekemisen meininki. Kansalaisopiston kursseja, kerhoja ja harrastuspiirejä järjestettiin koulun tiloissa. ”Se oli aikaa, jolloin kyläläisillä oli päivisin aikaa kokoontua – maanviljelys ja paikallinen arki jättivät siihen tilaa”, Mäkinen kertoo.
Kylätalon seinällä on yhä näkyvillä Antti Jokisen Kuustenlatva-Seura ry:lle hankkimat huomattavat tunnustukset: vaihtoehto-Nobel New Yorkista sekä YK:n ystävien myöntämä kunniakirja Tukholmasta. Seuran ensimmäiset vuosikymmenet kulkivat vahvasti tämän karismaattisen puheenjohtajan johdolla – hänen ideansa ja verkostonsa nostivat kylän esille koko maakunnassa.
Kylätalon seinällä on yhä näkyvillä Antti Jokisen Kuustenlatva-Seura ry:lle hankkimat huomattavat tunnustukset: vaihtoehto-Nobel New Yorkista sekä YK:n ystävien myöntämä kunniakirja Tukholmasta. Seuran ensimmäiset vuosikymmenet kulkivat vahvasti tämän karismaattisen puheenjohtajan johdolla – hänen ideansa ja verkostonsa nostivat kylän esille koko maakunnassa.
Talkoilla ylläpidetty kylätalo
Nykyinen puheenjohtaja Teija June kertoo, että toiminnan kivijalkana on yhä talkootyö.
”Kylätalo on meidän sydän, mutta se on myös valtava vastuu. Jokainen rännien korjaus ja seinän maalaus vaatii rahaa ja talkootunteja. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon työtä ja euroja kuluu siihen, että talo pysyy kunnossa.”
– Teija June
Kylätalo on kokenut myös kovia – kaksi tulipaloa on jouduttu korjaamaan, ja niistä on selvitty sitkeydellä ja vakuutusten turvin. ”Kyllä ne silti veivät voimia. Yhdistyksellä ei ole isoja tuloja, vaan kaikki kerätään talkoilla ja tapahtumilla”, June sanoo.
Latvakansan vaiheita – kylän oma historiikki
Merkittävä ponnistus seuralta on ollut Latvakansan vaiheita -kirjasarja, joka kertoo kylän historiasta ja sen ihmisistä. Sarja on vuosien varrella kasvanut kuuteen osaan, ja viimeisin, Osa VI, julkaistiin Kuustenlatva-Seura ry:n 50-vuotisjuhlassa. Teokset ovat syntyneet talkoovoimin ja erityisesti Liisa Mäkisen kokoamistyön tuloksena. Sarja toimii arvokkaana muistona kylän menneistä ajoista ja tarjoaa tuleville sukupolville tietoa omista juuristaan.
Muuttuva yhteisöllisyys
Kylän väestörakenne on muuttunut. Monet nuoret perheet asuvat Kuustenlatvassa, mutta heitä on vaikeampi tavoittaa. Koulun lakkautuksen myötä katosi luonteva kohtaamispaikka, ja kyläläiset eivät enää tunne toisiaan yhtä hyvin kuin ennen.
”Ennen vietiin kylätervehdys, kun taloon syntyi lapsi. Nyt ei välttämättä edes tiedetä, kuka on muuttanut naapuriin.”
– Liisa Mäkinen
Haastateltavat pohtivatkin, että viestinnän kehittäminen on yksi tulevaisuuden avainasioista. Perinteinen puskaradio ei enää riitä, ja sähköpostilistat tai some eivät tavoita kaikkia. Tekstiviestit ja kyläkohtainen ”äänitorvi” voisivat toimia ratkaisuna.
Tulevaisuuden näkymiä
Vaikka arki on muuttunut ja ihmisten aika on rajallisempaa, Kuustenlatva-Seura ry pyrkii löytämään uusia tapoja pitää yhteisöä koossa. Ystävänpäiväkahvila ja joulun kyläjuhla ovat vakiintuneita tapahtumia, joiden ympärille rakentuu paljon. Lisäksi seura on valmis kehittämään yhteistyötä kunnan ja naapurikylien kanssa – esimerkiksi ikäihmisten virkistystoiminnassa tai varautumiseen liittyvissä asioissa.
”Kyläseurat ovat kunnille iso voimavara. Me teemme paljon sellaista, mitä muuten odotettaisiin julkiselta sektorilta. Siksi olisi tärkeää, että kunta näkisi tämän mahdollisuutena ja tukisi sitä.”
– Teija June
Yhteisön voima
Kuustenlatva-Seura ry:n tarina kertoo siitä, miten murroksesta voi syntyä jotakin uutta. Koulun menetys toi yhteen joukon sitkeitä ihmisiä, jotka halusivat säilyttää yhteisönsä elävänä. Viidenkymmenen vuoden jälkeen seura kantaa edelleen samaa henkeä – mutta etsii myös uusia keinoja pysyä ajassa kiinni.
”Kyllä tämä on ennen kaikkea me-henkeä. Sitä, että halutaan pitää kiinni kylästä ja toisistamme.”
– Liisa Mäkinen
Pirk
an Kylät kiittää lämpimästi haastattelusta ja toivottaa Kuustenlatva-Seura ry:lle onnea ja voimaa tuleville vuosikymmenille!
Haastattelija: Kyläasiamies Kaisa Vanhala