Kestävä kehitys on osa kylien arkea

Suomalaisella maaseudulla ja kylissä tehdään työtä kestävän kehityksen hyväksi, vaikka asiasta ei aina puhuta kestävän kehityksen termeillä. Näin osoitti PTT:n ja E2 Tutkimuksen äsken päättämä Sujuva arki, parempi elämä -tutkimushanke, jossa kumppanina toimi Suomen Kylät ry. Hankkeessa selvitettiin maaseudun näkökulmaa kestävään kehitykseen.

Pääasiassa kylätoimijoiden haastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuva hanke osoitti, että kylissä työ ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen hyväksi on osa arkea. Kylissä korostuu erityisesti sosiaalisesti kestävä kehitys, jolle keskeistä on turvallisuus, kokoontumispaikat, koulu, kauppa, vapaaehtoistyö, asunnot ja tiedonkulku. Sosiaalinen kestävyys yhdessä taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden kanssa pitkälti määräävät kylän tulevaisuudennäkymät.

Ympäristöstä pidetään huolta muun muassa hoitamalla maisemaa, siivoamalla raitteja sekä keräämällä jätteitä. Joissakin kylissä luonnon monimuotoisuutta vaalitaan kitkemällä vieraskasvilajeja kyläläisten yhteisvoimin.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa kylillä työpaikkoja ja yrittämisen edellytyksiä, joihin kuuluvat myös liikenne, tiet ja tietoliikenneyhteydet. Monet näistä ovat kylien omien toimien ja päätösvallan ulkopuolella, mutta kylät voivat kuitenkin luoda painetta päättäjiin päin.

Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat monelle asettumisen maaseudulle tekemään etätöitä. Toisaalta ongelmaksi uusien asukkaiden tulolle kyliin koettiin tarjolla olevien kiinteistöjen tai tonttien puute. Myös vuokra-asuntoja kaivattiin lisää.

Naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien tasa-arvoiset mahdollisuudet asua ja työllistyä maaseudulla nousivat esiin enemmän aiemmissa tutkimuksissa kuin haastatteluissa. Erityisesti syrjäisen maaseudun naiskato on tutkimuksissa tunnistettu sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen ongelmaksi.

Maaseudun kehitys tarvitsee omia alueellisia mittareita

Kestävää kehitystä mitataan Suomessakin maailmanlaajuisilla mittareilla, jotka eivät välttämättä sellaisenaan toimi maaseudun kestävän kehityksen seurannassa tai seurantatieto pitäisi ainakin kerätä alueellisesti eriteltynä.

Lisäksi tarvittaisiin omia mittareita maaseudun kestävän kehityksen kannalta keskeisten asioiden seurantaan. SAPE-hankkeessa tunnistettiin kymmenen aihetta, joista mittareita voisi kehittää. Niitä olivat muun muassa ympärivuotinen työllistyminen ja kausityö, nopeat laajakaistayhteydet, koulut ja kaupat sekä ympäristön hyväksi tehty talkootyö. Teemojen konkretisointi mittareiksi edellyttää jatkotutkimusta.

Tutkimus osoitti, että maaseutukehityksen ja kestävän kehityksen toimijat voisivat hyötyä aiempaa läheisemmästä yhteistyöstä. Lisäksi kestävän kehityksen suunnitteluun tulisi kytkeä mukaan maaseutuvaikutusten arviointi. Erot maaseudun naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien tarpeissa, toiveissa ja mahdollisuuksissa kannattaa myös ottaa huomioon, jotta maaseudun kehitys olisi kestävää kaikille.

”Sujuva arki, parempi elämä (SAPE) – Maaseudun kestävän kehityksen tila ja tavoitteet Suomessa” -hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä ja Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lue koko raportti tästä

Tule mukaan Kevään Kyläpäivien webinaariin ke 4.5.

Nyt on loistava tilaisuus päästä kurkkaamaan, mitä tapahtuu valtakunnallisilla Kevään Kyläpäivillä, jotka järjestetään Tampereella toukokuun alussa.
Liity mukaan keskiviikkona 4.5. klo 15-17 Kyläpäivien webinaariin! Leader-ryhmille, kumppaneille, kylätoimijoille ja kaikille kyläkehittämisestä kiinnostuneille tahoille tarjotaan Kyläpäivien ohjelmasta parin tunnin palanen webinaarina. Tervetuloa seuraamaan ja saamaan tietoiskua kyläkehittämisestä 2022! Teams-webinaariin suoraan tästä linkistä.
 

OHJELMA: 

15.00 Vaikuttamisen vinkit kyläkehittäjille – kuplan ulkopuolelta! Pääsihteeri Rosa Meriläinen, Kulta ry (Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö )

15.40 Kylätarina – Lastusten kylä, Lempäälä (Suomen Vuoden Kylä 2022 kunniamaininta). Puheenjohtaja Annele Matintupa, Lastusten kyläyhdistys ry

16.00 Kylähankkeiden tietoiskut

  • Vetovoimainen ja vastaanottava kylä -hanke
    projektipäällikkö Manar Ameli, Suomen Kylät ry
  • Landemia-hanke
    projektipäällikkö Tarja Vuorinen, Eteläpohjalaiset Kylät ry
  • Tulevaisuuden kylät ja korttelit -hanke
    kyläaktivaattori Henna Pirkonen, Päijät-Hämeen Kylät ja kyläasiamies Merja Kaija, Pohjois-Savon Kylät ry
  • Hullun Älykkäät Kylät -hanke
    Valtakunnan Virallinen Kylähullu XVI Anita Sievänen, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry
17.00 Webinaari päättyy
 

Suomen Vuoden Kylä 2022 -kisassa kunniaa Pirkanmaalle

Suomen Vuoden Kylä 2022 on Raution kylä Pohjois-Pohjanmaalta – Lempäälän Lastusiin kunniamaininta!

Suomen Kylät ry on valinnut Suomen Vuoden Kyläksi Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella sijaitsevan Raution kylän. Tuomaristo perusteli valintaa sillä, että Rautiossa tehdään valtakunnallisesti näkyvää kylätoimintaa isolla kyläsydämellä. Tuomaristo arvosti erityisesti Raution ponnisteluja oman kyläkaupan avaamiseksi kylälle, kun kylän ainoa kauppa suljettiin. Kylä oli ilman kauppaa noin vuoden päivät. Kaupan pyörittämiseen perustettiin oma osuuskunta ja kaiken lähtökohtana oli tehdä joustava ja palveleva kyläkauppa. Saman katon alta löytyy nyt kauppa, kahvila, postin ja apteekin palvelut sekä vuokra-asunto. Lähiaikoina palvelut laajenevat koskemaan myös polttoainejakelua ja kaupan yhteyteen tulee myös tilat muutamalle pienyrittäjälle. Kaupan tuotevalikoimassa ovat hyvin edustettuina paikalliset lähituottajat. Kyläyhdistys oli aktiivisesti mukana osuuskunnan perustamisessa.

Erityisen huomion ansaitsee Raution kyläläisten ja paikallisten yritysten aktiivisuus loppukesällä 2021 riehuneen metsäpalon taltuttamiseksi. Metsäpalo oli vuosikymmenen yksi laajimmista metsäpaloista ja olosuhteet olivat erittäin haasteelliset sammutustöille. Rautiossa panostetaan erityisesti kyläläisten hyvinvointiin, sillä kylään on valmistumassa vuonna 2022 laajat palvelut kokoava monitoimitalo. Monitoimitalon hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kalajoen kaupungin kanssa. Raution kylä on lisäksi satsannut hyviin tietoliikenneyhteyksiin oikeaan aikaan, sillä kylälle otettiin käyttöön valokuitu vuonna 2020.

– Suomen Vuoden Kylä -tunnustus tuntuu hienolta kiitokselta heille, jotka ovat pitkään toimineet kylän elinvoiman edistäjinä ja puolesta puhujina. Toisaalta se on hieno tunnustus ja kiitos viimeisimmän ison hankkeen eli uuden kyläkaupan avaamisen mahdollistaneille tahoille ja tuhansia talkootyötunteja tehneille kyläläisille, hehkuttaa Raution Kylätoimikunnan puheenjohtaja Vesa Hihnala.

– Parhaillaan Rautiossa ovat käynnissä mm. kaupan laajennus sekä hankesuunnittelut metsäpaloalueelle suuntautuvaan luontoreitistöön ja Raution kylätalon eli Raatihuoneen saneeraukseen liittyen. Kaupungin toimesta Rautioon on rakenteilla uusi monitoimitalo, mm. päiväkoti ja alakoulu aloittavat siinä toimintansa ensi vuoden alkupuolella. Suomen Vuoden Kylä -titteli tulee näkymään ja kuulumaan monin erin tavoin mm. kesän Rautio-viikolla 3.-10.7.2022, tervetuloa lähimatkailemaan Rautioon, Hihnala toteaa.

Suomen Vuoden Kylä -kilpailussa jaetaan myös kunniamaininnat. Tänä vuonna kunniamaininnat annettiin kahdelle kylälle, jotka tekevät näkyvästi ansiokasta kylätoimintaa. Kunniamaininnat annettiin Uudellamaalla Raaseporissa sijaitsevalle Bromarvin kylälle ja Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitsevalle Lastusten kylälle. Tuomaristo arvosti, että Bromarvissa tehdään esimerkillisesti yhteistyötä kyläläisten ja yrittäjien kesken. Lisäksi kylällä tehdään työtä maallemuuton edistämiseksi ja ammattimaista asukasmarkkinointia ja markkinointiviestintää. Bromarvin työ lähikoulun säilyttämisen eteen nähtiin erinomaisena asiana.

– Tämä on hieno kunniaosoitus kaikille entisille kylätoimikunnan hallituksen jäsenille heidän isosta panoksestansa etenkin kyläkoulun pelastamisesta sekä uuden sataman rakennusprojektista. Myöskään kylän kaikki vapaaehtoisia talkoolaisia ei tulisi unohtaa. Ilman heidän tuhansia talkootyötuntejansa satama ei olisi valmistunut. Tunnustus antaa meille nykyisen hallituksen jäsenille suurta motivaatiota jatkaa entisten hallituksien työtä sekä kehittää jatkuvasti uusia juttuja kylälle, kertoo Micke Gestrin Bromarvin kylätoimikunnan puheenjohtaja.

Lastusten kylän osalta tuomaristo nosti esiin erinomaisen mallin kylän yhteistyöstä kunnan kanssa. Kylän yhteisöllisyyttä on myös parannettu tietoisesti järjestämällä toimintaa eri-ikäisille. Lastunen on satsannut myös tietoliikenneyhteysiin, jotka ovat etätyöskentelyn kannalta kriittisen tärkeitä. Tietoliikenneyhteydet helpottavat myös uusien asukkaiden houkuttelemista kylään.

– Olemme äärettömän iloisia, että Lastunen saa työstään kylän elinvoimaisuuden hyväksi valtakunnallisen tunnustuksen. Tämä kannustaa tulevaisuudessakin toimimaan ennakkoluulottomasti edelläkävijänä ja hakemaan erilaisia luovia ratkaisuja. Tämä kunniamaininta osoittaa, että perinteinen kyläyhteisö ja kasvava kaupunkiseutu voivat kehittyä rinnakkain ja toisiaan elämisen vaihtoehdoilla rikastuttaen, kertoo Lastusten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Annele Matintupa.

Suomen Vuoden Kylä -kilpailulla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä. Vuoden Kylän valinnassa painotetaan muun muassa kylien kehittämisen suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Suomen Vuoden Kylä -kilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 15 kylää. Suomen Vuoden Kylä on nimetty jo vuodesta 1985.

Lastusissa on vilkasta kylätoimintaa. Tässä juhannusjuhlien viettoa. Kuva: Anneli Matintupa.

Suomen Vuoden Kylät 2022 -tuomariston kokoonpano:
Jari Koskinen, Suomen Kylien hallituksen puheenjohtaja
Esa Aunola, Suomen Kylien hallituksen varapuheenjohtaja
Jani Hanhijärvi, Suomen Kylien kyläjaoston puheenjohtaja
Hanna Ruohola, kyläjaoston edustaja
Tuija Takamäki, kyläjaoston edustaja
Anne Anttila, Leader-jaoston edustaja
Otto-Ville Mikkelä, korttelijaoston edustaja
Emmi Sarvijärvi, nuorisojaoston edustaja
Leena Virri-Hanhijärvi, Lantulan kylä, edellisen vuoden kylän edustaja

Lisätiedot:
Jari Koskinen, puheenjohtaja Suomen Kylät ry, jari.koskinen@suomenkylat.fi p. 044 9764 225
Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja Suomen Kylät ry, aleksi.koivisto@suomenkylat.fi p. 040 509 1365
Anssi Ketonen, viestintäpäällikkö Suomen Kylät ry, anssi.ketonen@suomenkylat.fi p. 045 249 1162
Vesa Hihnala, Raution kylätoimikunnan puheenjohtaja, vesa.hihnala@snellman.fi p. 044 796 6345
Micke Gestrin, Bromarvin kylätoimikunnan puheenjohtaja, micke.gestrin@gmail.com p. 0400 760 400
Annele Matintupa, Lastusten kyläyhdistyksen puheenjohtaja, annele@matintupa.fi p. 040 154 4011

 

Rahoitusvinkkejä kylien taide- ja kulttuuritoimintaan! Kulttuurivoorumin kevättilaisuus 12.5.

Tervetuloa kuulemaan rahoitusvinkkejä kylien taide- ja kulttuuritoimintaan!

Pirkanmaan kulttuurivoorumin kevättilaisuus järjestetään torstaina 12.5. klo 12-16 Serlachius-museo Göstassa (Joenniementie 47) Mänttä-Vilppulassa. Tilaisuuden teemana on Tuoreita rahoitusvinkkejä pienten kuntien ja kylien taide- ja kulttuuritoimintaan.

Mukaan tilaisuuteen kutsutaan kulttuuripalveluista vastaavia työntekijöitä niistä Pirkanmaan kunnista, joiden alueella on ns. HAMA-aluetta (harvaan asuttua maaseutua) sekä edustusta Pirkanmaan kyläyhdistyksistä.

OHJELMA:

Klo 12 Pirkanmaan kulttuurivoorumin tarjoama lounas Ravintola Göstassa

Klo 13.00-13.30 Tervetulosanat, Mänttä-Vilppulan kulttuurijohtaja Antti Korkka sekä Kulttuurivoorumin järjestäjätiimi (Saara Vesikansa Taike, Marianne Koski Pirkanmaan Liitto ja Kirsi Rajahalme Pirkanmaan ELY-keskus)

Klo 13.30-13.50  Tietoisku Taiteen edistämiskeskuksen uudesta HAMA-rahoituksesta harvaan asutun maaseudun taide- ja kulttuuritoimintaan, taideasiantuntija Esa Vienamo

Klo 13.50-14.30 Inspiraatiopuheenvuoroja

– Pirkan Kylät Ry:n puheenjohtaja Juha Kuisma

– POEM Ry:n puheenjohtaja Tomi Voronin

– Kaksi taiteilijaa pienistä kunnista

Klo 14.30-16 Iltapäiväkahvit, pienryhmätyöskentelyä ja keskustelua

Klo 16-> Vapaaehtoinen tutustuminen Gösta-museon näyttelyihin

 

Tilaisuuteen mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. Saatamme joutua rajaamaan kuntakohtaista osallistujamäärää kattavan edustuksen varmistamiseksi. Ilmoittautuminen tapahtumaan 3.5.2022 mennessä TÄSTÄ.

Tarvittaessa lisätietoja tilaisuudesta: Erityisasiantuntija Saara Vesikansa, Taiteen edistämiskeskus, saara.vesikansa@taike.fi

_______________________________

Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Taiteen edistämiskeskuksen Tampereen toimipiste kutsuvat vuosittain koolle Pirkanmaan kulttuurivoorumin, jonka tarkoituksena on kehittää Pirkanmaan kulttuurielämää, tehdä toimijoita tietoisiksi toisistaan ja käynnistää yhteishankkeita. Kulttuurivoorumi haluaa nostaa keskustelua ammattitaiteilijoiden luovasta potentiaalista ja työskentelyedellytyksistä Pirkanmaalla sekä kulttuurista kuntien elinvoimatekijänä.

 

Kyläkirje kevät 2022

Pirkan Kylien tuore kyläkirje on taas ilmestynyt. Kevättä ja kesää kohti ollaan kovaa vauhtia menossa ja päivät valoistuvat. Se tietää muun muassa sitä, että vuoden päätapahtuma eli kesäkuinen Avoimet Kylät -päivä lähestyy. Kyläkirjeessa lisäksi Vuoden Kylä -hausta, Pirkan Kylien vuosikokouksesta, ilmastohankkeen kuulumisista sekä tietysti paljon muusta.

Kyläkirjeen pääset lukemaan TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kauniita kevätpäiviä ja mukavia lukuhetkiä kyläkirjeen parissa!