Pirkanmaan vuoden kylä 2025 Eräjärvi näyttää, miten elinvoimainen kylä tehdään yhdessä

Aamulehti julkaisi 19.6.2025 toimittaja Aukusti Palosaaren hienon ja lämminhenkisen arikkelin Pirkanmaan vuoden kylästä 2025, Eräjärvestä. Artikkeli nostaa esiin sen, mikä tekee Eräjärvestä erityisen: pitkäjänteisen vapaaehtoistyön, vahvan yhteisöllisyyden sekä rohkean uskon oman kylän tulevaisuuteen.

Eräjärven Kehittämisyhdistys EKY ry ja aktiivisten kyläläisten työ näkyy konkreettisesti siinä, että kylä on saanut uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Eräjärvellä ei jäädä odottamaan, että asiat tapahtuvat itsestään, vaan kylää kehitetään määrätietoisesti yhdessä. Tyhjilleen jääneille taloille etsitään uusia asukkaita, vapaita koteja tuodaan esille ja muuttajat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi osaksi yhteisöä.

Juuri tällainen aktiivisuus oli yksi keskeinen peruste, kun Eräjärvi valittiin Pirkanmaan vuoden kyläksi 2025. Kylä on onnistunut yhdistämään perinteisen yhteisöllisyyden ja uudenlaiset tavat kehittää maaseudun vetovoimaa.

Nokian-Tehdassaaren-seminaari-30.9.2025

2025 Vuoden Kylä: Eräjärvi, Orivesi, 2025 Vuoden Kylätoimija: Paula Huhtanen, Sarkolan kylät, Nokia, 2025 Vuoden Kyläteko: Luhalahden kyläseura, Ikaalinen

 

 

 

 

 

 

 

Eräjärven tarina osoittaa, että kylien elinvoima rakentuu ihmisistä. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja halu pitää omasta kotiseudusta huolta luovat ympäristön, jossa on hyvä elää, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta.

Artikkelissa nousee esiin myös kyläkoulun merkitys. Monessa kylässä koulu on keskeinen elinvoimatekijä, joka houkuttelee lapsiperheitä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukee palveluiden säilymistä. Eräjärven esimerkki osoittaa, että aktiivinen kylä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Pirkanmaan vuoden kylä 2025 -tunnustus on ansaittu osoitus siitä pitkäjänteisestä työstä, jota Eräjärvellä tehdään päivittäin. Samalla se on muistutus siitä, että elävät kylät ovat koko Pirkanmaan voimavara.

Lämmin kiitos Aamulehdelle ja toimittaja Aukusti Palosaarelle Eräjärven tarinan esille nostamisesta.

Eräjärvi näyttää meille kaikille, että kylien tulevaisuus tehdään yhdessä. Kun ihmiset välittävät omasta kotiseudustaan, tekevät työtä yhteisen hyvän eteen ja ottavat uudet asukkaat lämpimästi vastaan, syntyy elinvoimaa, uusia mahdollisuuksia ja yhteisöjä, joihin on hyvä tulla, jäädä ja rakentaa tulevaisuutta.

Pirkan Kylät ry
Kaisa Vanhala 06/2026

Lapinnevalla puhaltaa vahva yhteishenki – markkinat vetivät väkeä ja vanha asema herää eloon

Lapinnevalla tapahtuu

Kyläyhteisön aktiivisuus näkyi jälleen Lapinnevan markkinoilla, jotka keräsivät runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa. Samalla kylällä katsotaan tulevaisuuteen myös toisessa merkittävässä hankkeessa, kun historiallinen Lapinnevan rautatieasema on saanut uudet omistajat ja uuden mahdollisuuden.

Markkinat ylittivät odotukset

Lapinnevan markkinat 6.6. järjestettiin toista kertaa nykyisessä muodossaan, ja tapahtuma osoitti jälleen vetovoimansa. Kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Riina Santalan mukaan ensimmäinen markkinatapahtuma vuonna 2024 keräsi yli tuhat kävijää. Tämän vuoden tapahtumassa väkeä saapui paikalle odotettua enemmän jo ensimmäisen tunnin aikana.

– Täytyy olla koko sydämestään kiitollinen kaikille lähialueen asukkaille, jotka ovat sitoutuneita tapahtumaan ja alueen ihmisiin, Santala kertoo.

Markkinoiden järjestämisestä vastaa Lapinnevan kyläyhdistys yhdessä paikallisten yhdistysten, urheiluseurojen ja yritysten kanssa. Tapahtuman onnistuminen on monen toimijan yhteisen työn tulos.

– Mukana on paljon järjestöjä, urheiluseuroja ja yrittäjiä. On hienoa nähdä, kuinka moni haluaa olla mukana rakentamassa tällaista kylätapahtumaa, Santala sanoo.

Vapaaehtoistyö pitää kylän elinvoimaisena

Markkinat toteutetaan pääosin vapaaehtoisvoimin. Vaikka tapahtuman järjestäminen vaatii nykyään paljon suunnittelua, lupia ja käytännön järjestelyjä, yhteinen tekeminen koetaan palkitsevana.

Santalan mukaan juuri yhteisöllisyys antaa toiminnalle merkityksen.

– Puuhakkuus ja toiminnallisuus vetävät ihmisiä yhteen ja tekevät meille kaikille hyvää täällä seudulla.

Lapinnevalla on viime vuosina nähty myös uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Se näkyy kylän toiminnassa ja tulevaisuuden uskossa.

– Näen tässä sellaista positiivista virettä. Kylällä tapahtuu ja ihmiset lähtevät mukaan tekemään yhdessä.

Historiallinen asema saa uuden mahdollisuuden

Yhteisöllisyys näkyy myös toisessa hankkeessa, joka herättää kiinnostusta kylällä. Lapinnevan vanha rautatieasema on saanut uudet omistajat, jotka haluavat kunnostaa rakennusta ja avata sitä tulevaisuudessa kyläläisten käyttöön.

Lapinnevan rautatieasema on merkittävä osa alueen historiaa. Arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1933, ja asema avattiin liikenteelle vuonna 1935. Aseman ympärille muodostui vuosien saatossa oma asutuskeskuksensa, ja rautatie vaikutti merkittävästi alueen kehitykseen.

Rakennuksen ostanut Hanna Toivo kertoo, että ajatus syntyi mahdollisuudesta hankkia asema yhdessä sisarusten kanssa.

– Olemme kaikki Lapinnevalta kotoisin. Asema on ollut meille aina vähän mysteeri ja kiinnostava paikka. Kun mahdollisuus tuli, päätimme tarttua siihen.

Rakennus on säilynyt poikkeuksellisen alkuperäisenä. Vanhat pönttöuunit, lattiat ja odotussali kertovat aseman pitkästä historiasta.

– Haluamme kunnioittaa rakennuksen historiaa ja säilyttää sen tunnelman. Samalla toivomme, että siitä voisi tulla paikka, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja jossa kyläläiset voivat kokoontua yhteen.

Dm7 4216 Lapinnevalla 8. syyskuuta 1984. Kiskobussi seisoo Lapinnevan liikennepaikalla Mierontien museojuna-ajon aikana. Kuva: Jorma Attila / Museorautatieyhdistys ry. Lähde: Vaunut.org, kuvasarja Mierontie 08.09.1984.

Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä

Sekä markkinoiden suosio että asemahankkeen käynnistyminen kertovat samasta ilmiöstä. Lapinnevalla uskotaan yhteiseen tekemiseen.

Santalan mukaan kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan on jälleen kasvussa.

– Jos miettii, mitä kannattaa tehdä, niin vapaaehtoistyö yhdistyksissä on yksi hyvä vaihtoehto. Aiemmin tällainen toiminta ei ehkä ollut yhtä vetovoimaista, mutta nyt se on jälleen nousussa.

Lapinnevalla tulevaisuutta rakennetaan yhdessä. Markkinapäivän vilinä ja vanhan aseman uusi elämä kertovat siitä, että aktiivinen kyläyhteisö voi edelleen synnyttää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa alueen elinvoimaa.

Nyt energianeuvontaa kylätaloille!

Nyt energianeuvontaa kylätaloille!

Haluatteko pienentää kylätalon energiakuluja, parantaa energiatehokkuutta tai selvittää uusiutuvan energian mahdollisuuksia?

Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanke tarjoaa maksutonta energianeuvontaa pirkanmaalaisille kylätaloille ja muille vastaaville yhteisöllisille tiloille.

Kesän aikana kartoitetaan kiinnostuneita kylätaloja sekä niiden energianeuvontatarpeita. Kartoituksen pohjalta neuvontaa järjestetään vaiheittain syksystä 2026 alkaen. Neuvontaa voidaan toteuttaa myös yhteisesti useammalle toimijalle. Tavoitteena on löytää käytännöllisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja kylätalojen kestävän käytön tueksi.

Neuvonnassa voidaan tarkastella esimerkiksi:

  • lämmitysratkaisuja ja energiankulutusta
  • aurinkosähkön mahdollisuuksia
  • ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta
  • energiasäästötoimia ja investointimahdollisuuksia

Neuvonnan sisällöt suunnitellaan kartoitettujen tarpeiden pohjalta.

Kiinnostuitteko?

Yhteydenotot: Jani Hanhijärvi  –  jani.hanhijarvi@pirkankylat.fi  –  040 197 8231

 

 

 

 

 

Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen

Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen

Kurjen ekokyläyhdistys ry yhdessä Teiskon Salonsaaren tukiyhdistys ry:n kanssa on saanut ilmastoyhteistyöhankkeelle EU:n maaseuturahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Metsäpuutarhoja kaikille -hankkeen kuvaus

Syötävä metsäpuutarha on monikerroksinen puutarhaekosysteemi, joka tuottaa monipuolisesti satoa ja muita hyödykkeitä parantaen samalla ympäristön tilaa. Se on myös tapa varautua ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin ruoantuotannossa. Samalla se on osa huoltovarmuutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää tätä kestävää ruoantuotannon menetelmää ja lisätä tietoa tästä menetelmästä. Lisäksi tarkoituksena on kehittää yhteistyöverkostoja sekä selvittää tarkemmin erilaisten kohderyhmien tarpeita metsäpuutarhan perustamiseksi Kurjen ekokylään ja Teiskon Salonsaareen. Tavoitteena on lisätä metsäpuutarhojen määrää Pirkanmaalla sekä hyödyntää niitä mm. kasvatuksellisesta näkökulmasta.

Viestintä, tiedon jakaminen ja verkostojen luominen on keskeinen osa hankkeen toimintaa. Hankkeessa järjestetään kaikille avoimia kursseja, työpajoja, webinaareja ja opintomatkoja, joissa voi oppia lisää metsäpuutarhoista ja niiden perustamisesta. Hankkeen kohderyhmiin ja hyödynsaajiin kuuluvat aiheesta kiinnostuneet puutarhurit ja maanviljelijät, muut maaseutuyrittäjät, maatalous- ja ympäristöalan asiantuntijat, tutkijat, opettajat ja opiskelijat sekä tavalliset kuluttajat. Syötävä metsäpuutarha sopii myös matkailukohteeksi.

Hankkeen toiminnan tuloksena vahvistetaan kohderyhmien tietotaitoa syötävistä metsäpuutarhoista sekä edistetään verkostoitumista erilaisten toimijoiden kesken. Ymmärrys ruoantuotannosta syvenee käytännön tekemisen kautta. Ilmastoviisaiden viljelymenetelmien toteuttamisen myötä maan kasvukunto paranee ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Alueellinen metsäpuutarhaverkosto tukee uusien metsäpuutarhojen perustamista. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kurjen ekokyläyhdistys ry ja tuensiirronsaajana on Teiskon Salonsaaren tukiyhdistys ry. Nämä kaksi kohdetta, Kurjen ekokylä ja Teiskon Salonsaari, toimivat metsäpuutarhatoiminnan elävinä esimerkkeinä, joiden kokemuksista voivat toiset ottaa oppia. Hanke toteutetaan alueellisena hankkeena Pirkanmaalla 10/2025 – 12/2027.

Ajankohtaista tietoa löytyy nettisivuiltamme:
https://kurkiecovillage.fi/syotava-metsapuutarha/

Avoimet Kylät kutsuu Pirkanmaalle 13.6.2026

Pirkanmaan Avoimet Kylät 13.6.2026 – lähes 60 tapahtumaa kutsuu kyläretkelle

Lauantaina 13. kesäkuuta järjestettävä Avoimet Kylät -päivä tuo jälleen eloa ja elämyksiä Pirkanmaan kyliin. Tänä vuonna mukana on lähes 60 tapahtumaa eri puolilla maakuntaa, ja päivän aikana pääsee tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, historiaan, luontoon, makuihin ja ennen kaikkea kylien ihmisiin.

Valtakunnallinen Avoimet Kylät -päivä järjestetään jo 12. kerran. Pirkanmaalla mukana ovat kylät, yhdistykset, maatilat, kulttuurikohteet, kylätalot, kahvilat ja monet muut paikalliset toimijat, jotka avaavat ovensa vierailijoille yhden kesäpäivän ajaksi.

Päivä täynnä elämyksiä

Tapahtumien joukosta löytyy jokaiselle jotakin. Päivän aikana voi kiertää kylätoreilla, tehdä löytöjä kirpputoreilta, tutustua paikallisiin käsityöläisiin ja tuottajiin, vierailla maatiloilla, nauttia näyttelyistä, konserteista ja kesäkahviloista sekä osallistua koko perheen ohjelmaan.

Mukana ovat muun muassa:

  • Heinijärvi Elää! Hämeenkyrössä
  • Walleniuksen Wapriikki Korkeakoskella Juupajoella
  • Audio Sacra – Kuulen Pyhän -festivaali Nokian Sarkolassa
  • Eräjärven avoimet talot ja kylätori Orivedellä
  • Pohjaslahden kylän avoimet ovet Mänttä-Vilppulassa
  • Parkkuun kyläkirppissuunnistus Ylöjärvellä
  • Jäähdyspohjan Konepäivät Virroilla
  • Kuivaspään kylämarkkinat Lempäälässä
  • Kurjen Ekokylän avoimet kylät -teemapäivä Vesilahdessa
  • Tukkilaistuvan metsätyö- ja uittoperinnenäyttely Kuhmoisissa

Tutustu kyliin ympäri Pirkanmaata

Avoimet Kylät -päivä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, kuinka monipuolinen ja elinvoimainen Pirkanmaan maaseutu on. Mukana on tapahtumia Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Juupajoella, Kangasalalla, Kuhmoisissa, Lempäälässä, Mänttä-Vilppulassa, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Pälkäneellä, Ruovedellä, Sastamalassa, Tampereella, Valkeakoskella, Vesilahdessa, Virroilla ja Ylöjärvellä.

Monet kohteet sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristöissä järvien, peltojen ja metsien keskellä. Päivä tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia retkikohteita ja nähdä tuttu maakunta aivan uudesta näkökulmasta.

Tutustu esitteeseen ja suunnittele oma kyläkierroksesi

Pirkan Kylät on koonnut tapahtumista kattavan Avoimet Kylät 2026 -esitteen, josta löydät tapahtumatiedot, kohteiden esittelyt ja yhteystiedot.

 Avoimet Kylät 2026 -esite (PDF)

Ajantasaiset tiedot, mahdolliset ohjelmamuutokset sekä lisätiedot löytyvät tapahtumajärjestäjien omista viestintäkanavista.

Tervetuloa mukaan!

Avoimet Kylät -päivä on mahdollisuus pysähtyä hetkeksi, tavata uusia ihmisiä, tutustua paikalliseen kulttuuriin ja nauttia kesäisestä Pirkanmaasta.

Tervetuloa viettämään kesäpäivää kyliin – rakkaudesta kyliin!

Avoimet Kylät 2026
Lauantai 13.6.2026

Lisätiedot:
Pirkan Kylät ry
www.pirkankylat.fi

Avoimet kylät -päivän bussiretki lauantaina 13.6.2026

Avoimet kylät -päivän bussiretki vie kesäiseen Kuohijoelle lauantaina 13.6.2026

Pirkan Kylät ry järjestää lauantaina 13.6.2026 Avoimet Kylät -tapahtumapäivän bussiretken Pälkäneen Kuohijoelle. Päivän aikana tutustutaan Kuohijoen kylämaisemiin, kulttuurikohteisiin, paikallisiin makuihin sekä Pälkäneen historiaan.

Retkelle lähdetään Tampereelta Sampolan kirjaston parkkipaikalta (Sammonkatu 2) klo 9.00, ja takaisin Tampereelle saavutaan noin klo 17.00.

Päivän ohjelmassa vieraillaan Kuohijoen kylätalolla, jossa nautitaan aamupäiväkahvit ja tutustutaan kylän toimintaan. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua paikallisten yrittäjien street food -tarjontaan sekä ostaa mukaan leivonnaisia ja Kuohijoki-tuotteita.

Retken aikana vieraillaan myös Kylä-Mukkulan Kulttuurikeskuksessa, jossa näyttely kertoo elämästä ja ajasta Kuohijoella vuodesta 1998 lähtien.

Lounas nautitaan Rönnvikin viinitilalla Laitikkalassa. Vierailun yhteydessä osallistujat voivat tutustua viinitilan näyttelyihin, Tallipuotiin sekä viini- ja olutpuotiin.

Päivän päätteeksi tutustutaan Pälkäneen kirkkoon, jonka on suunnitellut arkkitehti C.L. Engel.

Retken hinta on 30 euroa / henkilö. Hinta sisältää bussikuljetuksen, aamupäiväkahvit, opastuksen sekä noutopöytälounaan Rönnvikin viinitilalla. Maksu kerätään käteismaksuna bussimatkan aikana.

Ilmoittautumiset

📧 kaisa.vanhala@pirkankylat.fi
📞 040 515 8890

Kylät eivät hiljene – ne muuttuvat

Kylät eivät hiljene – ne muuttuvat

19.5. Pirkan Kylät ja Maahenki Oy järjestivät yhteisen webinaarin Miten saadaan oman kylän voimavarat käyttöön. Tilaisuus kokosi yhteen kylätoimijoita eri puolilta Suomea keskustelemaan yhteisöllisyyden tulevaisuudesta, vapaaehtoistoiminnan muutoksesta sekä kylien elinvoiman vahvistamisesta muuttuvassa ajassa. Illan koulutuksesta vastasi Maahenki Oy:n Koulutussuunnittelija Pia Mustonen.

Webinaarissa keskusteltiin muun muassa uusien toimijoiden mukaan saamisesta, matalan kynnyksen osallistumisesta, yhteisöllisyyden muuttuvista muodoista, viestinnästä sekä siitä, miten kylillä voidaan rakentaa vastaanottavaa ja osallistavaa ilmapiiriä. Keskusteluissa nousivat esiin myös vapaaehtoisten jaksaminen, vastuun jakaminen sekä uusien yhteistyömuotojen merkitys.

”Osallistujat pohtivat erityisesti yhteisöllisyyttä tässä ajassa, jossa yksityisyys korostuu monella elämänalueella. Yhdistystoiminta ei välttämättä ole enää entuudestaan tuttua kaikille, joten myös rohkaisua ja perehdytystä tarvitaan uusien toimijoiden mukaan saamiseksi.” Koulutussuunnittelija Pia Mustonen

Keskusteluissa nousi esiin monelle tuttu ilmiö: aktiiviset ihmiset tekevät paljon kylän eteen, mutta uusia toimijoita on vaikea saada mukaan. Silti kylien toiminta koetaan tärkeäksi, ja tapahtumat keräävät osallistujia.

Moni kertoi lähteneensä mukaan halusta tehdä jotain oman kylän hyväksi. Usein vastuuta oli tullut vastaan hieman yllättäen, kun tekijöitä ei muuten löytynyt.

Yhteinen havainto oli, että yhteisöllisyys ei ole katoamassa, mutta sen muodot muuttuvat. Ihmiset haluavat osallistua joustavasti ja omista lähtökohdistaan käsin. Pitkä sitoutuminen ei houkuttele kaikkia, mutta merkityksellisiin asioihin halutaan edelleen tulla mukaan.

Muutos tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yhteisöjen ja yhdistysten on tarjottava joustavampia, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia sekä vahvistettava kokemusta merkityksellisyydestä ja mukaan kuulumisesta. Välillä onkin hyvä yhdessä pysähtyä sen äärelle, miksi me olemme olemassa ja mikä on toimintamme tarkoitus. Tavallaan siis sanoittaa yhteinen unelma.” Koulutussuunnittelija Pia Mustonen

Keskusteluissa korostui vastaanottavan ilmapiirin merkitys. Monella kylällä uusia ihmisiä pyritään kohtaamaan aidosti ja matalalla kynnyksellä. Toimivia keinoja ovat esimerkiksi pienet talkootehtävät, tapahtumakohtaiset vastuut, tervetulotoivotukset ja erilaiset tutustumistapahtumat.

Yksi osallistujista kiteytti asian osuvasti:

Meillä jokainen otetaan vastaan kuin vanha ystävä.

Illan aikana puhuttiin myös siitä, että kylätoiminnan ei tarvitse pysyä vanhoissa rajoissa. Mukaan voidaan kutsua ihmisiä myös kylän ulkopuolelta, ja uusia yhteisöllisyyden tapoja voidaan rakentaa rohkeasti yhdessä.

Vaikka kaupungistuminen jatkuu vahvana ilmiönä, Suomessa on myös tulevaisuudessa elinvoimaisia kyliä. Yhteisöllisyys ei katoa, mutta sen muodot muuttuvat. Juuri siksi tarvitaan yhteistä tahtoa rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kylätoiminta ei ole vain tapahtumia tai talkoita. Se on paikallisen elinvoiman rakentamista, kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisen tulevaisuuden tekemistä. Me olemme kylien ja kaupunkien elinvoimaisuuden sykkivä sydän.” Toiminnanjohtaja Kaisa Vanhala

Yhteinen tunne oli selvä: haasteista huolimatta kylissä on edelleen valtavasti tahtoa tehdä yhdessä. Juuri se pitää kylät elävinä myös tulevaisuudessa.

Syksyllä työpajat jatkuvat

Koulutuskokonaisuus jatkuu syksyllä kahdella työpajalla, joissa syvennytään kylien vaikuttamismahdollisuuksiin sekä yhdessä oppimiseen.

2. Miten kylät voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin?
Ti 8.9.2026 klo 18.00–20.00

Toinen työpaja keskittyy vaikuttamiseen ja yhteiskehittämiseen. Osallistujat tutustuvat käytännön esimerkkeihin, kuten penkkikahvilaan kohtaamisen ja tiedonkeruun välineenä kylien ja kunnan välillä. Lisäksi harjoitellaan vaikuttavaa viestintää ja suunnitellaan oman kylän näköisiä vaikuttamisen tapoja erilaisten työpohjien avulla.

3. Mitä kylät voivat oppia toisiltaan?
Ti 6.10.2026 klo 18.00–20.00

Kolmannessa työpajassa jaetaan osallistujien omia suunnitelmia, ideoita ja hyviä käytäntöjä. Yhteisessä keskustelussa tunnistetaan paikallisia kehittämiskohteita ja pohditaan konkreettisia seuraavia askelia.

Aikataulu
Työpajat järjestetään kolmena arki-iltana:

ti 19.5.2026 klo 18.00–20.00
ti 8.9.2026 klo 18.00–20.00
ti 6.10.2026 klo 18.00–20.00

Kouluttajat
Kouluttajina toimivat koulutussuunnittelijat Pia Mustonen ja Niina Vuori sovitun päivän mukaan.

Osallistuminen
Koulutus toteutetaan etänä Teamsin kautta. Teams-linkki lähetetään kaikille ilmoittautuneille ennen koulutusta. Huom! Tilaisuuksia ei tallenneta. Koulutusmateriaali jaetaan ilmoittautuneille tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautumislinkki

Avoimet kylät -päivän bussiretki 13.6.2026

Avoimet kylät -päivän bussiretki

lauantaina 13.6.2026
Pirkan Kylät ry

Pirkan Kylät ry järjestää lauantaina 13.6.2026 Avoimet Kylät -tapahtumapäivän bussiretken Pälkäneen Kuohijoelle.

Bussi lähtee Tampereelta osoitteesta
Sammonkatu 2, 33540 Tampere
(Sampolan kirjaston parkkipaikka) klo 9.00
ja palaa takaisin viimeistään noin klo 17.00.

Päivän aikana tutustumme Pälkäneen Kuohijoen kylämaisemiin, vierailemme Kylä-Mukkulan Kulttuurikeskuksen näyttelyssä sekä ruokailemme Rönnvikin viinitilalla. Päivän päätteeksi tutustumme Pälkäneen kirkkoon.

Matkan hinta on 30 € / henkilö. Hinta sisältää: bussikuljetuksen, aamupäiväkahvit (kahvi ja munkki), opastuksen, noutopöytälounaan Rönnvikin viinitilalla
Maksu kerätään käteismaksuna bussimatkan aikana.

Ilmoittautumiset
kaisa.vanhala@pirkankylat.fi tai p. 040 515 8890


Ohjelma ja aikataulu

klo 9.00

Lähtö Tampereelta
Sammonkatu 2, 33540 Tampere
(Sampolan kirjaston parkkipaikka)

noin klo 10.30–11.30

Kuohijoen Kyläyhdistys-Vepari ry
Kylätalon osoite on Padankoskentie 55, 14980 Kuohijoki.

Aamupäiväkahvit ja tutustuminen kylätalon toimintaan. Jossa kylätalon ja kylän esittely ja
omatoimista tutustumista.

Alueelta löytyy  paikallisten
pitopalveluyrittäjien street food -koju, jonka anteja halukkaat voivat myös nauttia. Sekä myyntipiste, josta voi ostaa mukaan leivonnaisia ym.
herkkuja ja vaikkapa Kuohijoki-kylätuotteita ”matkamuistoksi”.

Vohvelikahvilan tarjonta:

  • vohveli mansikka- tai vadelmahillon ja kermavaahdon kera
    (myös gluteeniton vohveli saatavana) 6 € / kpl
  • munkki (ei gluteenitonta vaihtoehtoa) ja kahvi/tee sisältyy matkan hintaan.
  • kahvi / muki

Kaikki tuotteet ovat laktoosittomia. Kahvin kanssa saatavana myös kauramaitoa (ilmoitus ilmoittautumisen yhteydessä).

klo 11.30–11.40

Siirtyminen Kylä-Mukkulan Kulttuurikeskukseen

noin klo 11:40–12.30

Kylä-Mukkulan Kulttuurikeskus
Lammintie 51, 16900 Pälkäne

Näyttely kertoo elämästä ja ajasta Kuohijoella vuodesta 1998 lähtien.

  • näyttelyvierailu
    mahdollisuus omatoimiseen tutustumiseen
    klubin virvokkeita saatavilla halukkaille

Näyttelyyn ei peritä pääsymaksua.

klo 12.30-13.30

Siirtyminen Rönnvikin viinitilalle

klo 13.30–14.45

Rönnvikin viinitila
Hämeenlinnantie 270, 36660 Laitikkala

Noutopöytäruokailu

  • Tilanhoitajan kesäpöytä:
    Keittiön salaattikimara, puutarhan yrttiöljy
    Viinitilan leipää ja voita
    Rönnvikin tilan täyteläinen kanakiusaus
    Kermainen marjarahka ja paahdettua keksirouhetta
    Presidentti-kahvi tai haudutettu tee

Ruokajuomana raikas vesi.
Viinitilan viinit ja Olutpajan käsityöoluet erikseen ostettavissa bistrossa.

Mahdolliset erityisruokavaliot ja allergiat ilmoitetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Kaikki tarjoilut ovat laktoosittomia.

Omatoimista tutustumista Rönnvikin viinitilaan:

  • mahdollisuus ostoksiin viini- ja olutpuodissa sekä Talliputiikissa

Näyttelyt:
kuvataiteilija Matti Pikku-Jämsän Vintillä-näyttely
luontokuvaajat Mia Surakka & Erkko Baderman – Sykähdyttävät luontokuvat
Pontikkapannunäyttely
Kamreerin tilahistoria -ulkoilmanäyttely

klo 14:45–15:00

Siirtyminen Pälkäneen kirkolle

noin klo 15:00–15.30

Pälkäneen kirkko
Onkkaalantie 81, 36600 Pälkäne

Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema tiilinen ristikirkko on rakennettu vuosina 1836–1839. Kirkon alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa, ja sen on maalannut tukholmalainen professori P.E. Limnell vuonna 1841.

Kirkkopihassa sijaitsee sankarihauta-alue, johon on haudattu 165 pälkäneläistä talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Muistokiven on suunnitellut arkkitehti Bertil Strömmer. Lisäksi kirkkopihassa sijaitsee Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi ”Elämän kirja”, joka pystytettiin vuonna 1961.

Kirkkomuseoon on taltioitu seurakunnan vanhaa esineistöä.

noin klo 17:00

Paluu Tampereelle
Sammonkatu 2, 33540 Tampere