Yhdessä kannateltu kyläyhdistys – eväitä sujuvaan toimintaan ja vaikuttamiseen
Kylätoimijoille on luvassa käytännönläheinen ja innostava työpajakokonaisuus, joka tarjoaa uusia työkaluja yhdistystoiminnan kehittämiseen sekä arjen johtamiseen. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Maahenki Oy kanssa.
Tukea kyläyhdistysten arkeen Kyläyhdistysten toiminta on monin paikoin aktiivista, mutta usein vastuu kasautuu harvoille tekijöille. Tämän työpajakokonaisuuden tavoitteena on helpottaa arjen tekemistä, jakaa vastuuta tasaisemmin sekä vahvistaa yhteistä osaamista.
Koulutuksessa keskitytään erityisesti:
ajankäytön ja tekemisen organisointiin
vastuun jakamiseen hallituksen ja jäsenten kesken
yhteisen tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen
yhteiskehittämiseen ja suunnitteluun
vaikuttamiseen sekä vaikuttavaan viestintään
Kolme etätyöpajaa – konkreettisia työkaluja Kokonaisuus koostuu kolmesta kahden tunnin mittaisesta etätyöpajasta, joissa yhdistyvät asiantuntija-alustukset ja käytännön työskentely. Webinaarityöpajat järjestetään kolmena arki-iltana klo.18.00-20.00.
1. Miten saada oman kylän voimavarat käyttöön? ti 19.5
Ensimmäisessä työpajassa pureudutaan vapaaehtoisten johtamiseen nykypäivänä. Teemoina ovat innostaminen, saavutettavuus ja viestintä. Lisäksi käsitellään yhteistä suunnittelua, ennakointia sekä tehtävien jakamista pienempiin kokonaisuuksiin. Mukana on myös katsaus digitaalisiin työkaluihin, jotka tukevat sujuvaa tekemistä.
2. Miten kylät voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin? ti 8.9
Toinen työpaja keskittyy vaikuttamiseen ja yhteiskehittämiseen. Osallistujat tutustuvat käytännön esimerkkeihin, kuten penkkikahvilaan kohtaamisen ja tiedon keruun välineenä kylien ja kunnan välillä. Lisäksi harjoitellaan vaikuttavaa viestintää ja suunnitellaan oman kylän näköisiä vaikuttamisen tapoja työpohjien avulla.
3. Mitä kylät voivat oppia toisiltaan? ti 6.10
Kolmannessa työpajassa jaetaan osallistujien omia suunnitelmia, ideoita ja hyviä käytäntöjä. Yhteisessä keskustelussa tunnistetaan paikallisia kehittämiskohteita ja pohditaan konkreettisia seuraavia askelia.
Aikataulu
Työpajat järjestetään kolmena arki-iltana:
ti 19.5.2026 klo.18.00-20.00
ti 8.9.2026 klo.18.00-20.00
ti 6.10.2026 klo.18.00-20.00
Kouluttajat
Kouluttajana toimii sovitun päivän mukaan koulutussuunnittelija Pia Mustonen tai Niina Vuori.
Osallistuminen
Koulutus toteutetaan etänä Teamsin kautta.
Teams-linkki lähetetään kaikille ilmoittautuneille ennen koulutusta.
Yhdessä vahvemmaksi – yhdistysten yhdistyminen käytännössä
Tervetuloa mukaan webinaariin, jossa pureudutaan yhdistysten yhdistymiseen käytännön näkökulmasta! Saat konkreettisia esimerkkejä ja vinkkejä siitä, miten prosessi etenee ja mitä kannattaa huomioida.
Voisiko yhdistyminen ratkaista resurssipulan arjen toiminnassa?
Mitä hyötyjä, haasteita ja käytännön askelia yhdistymiseen liittyy?
Miten yhdistymisprosessi oikeasti käytännössä etenee?
Mitkä ovat onnistuneen yhdistymisen tunnusmerkit?
Asiantuntijana ja kouluttajana webinaarissa toimii OTK Reijo Petrell.
Aika: Torstaina 16.4.2026 klo 18-20 Paikka: Teams-verkkoyhteys
Ilmoittauduthan viimeistään 15.4. Webinaari on kaikille avoin ja suunnattu erityisesti yhdistys- ja kylätoimijoille, jotka pohtivat yhteistyön tiivistämistä tai yhdistymistä.
Lisätiedot: jani.hanhijarvi@pirkankylat.fi tai 040 197 8231
Webinaarin järjestää Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanke, jota osarahoittaa Euroopan unionin maaseuturahasto.
Kiikan VPK hakee oppeja uusiin toimintoihin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin Portugalista
VPK-toiminta on keskeinen osa maaseudun turvallisuuden yhteistyöverkostoa. Sastamalan Kiikassa toimiva vapaaehtoinen palokunta, Kiikan VPK, on tästä hyvä esimerkki. Aktiivinen yhdistys on käynnistänyt kansainvälisen Leader-hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa nykyistä toimintaa ja varautumista muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin riskeihin. Hankkeelle rahoituksen on myöntänyt Leader Joutsenten reitti.
Haastateltavana artikkelissa on Kiikan VPK:n edustaja Minna Räsänen.
Vahva rooli paikallisessa turvallisuudessa
Kiikan VPK on aktiivinen toimija omalla alueellaan. Yhdistyksessä toimii hälytysosasto, nuoriso-osasto, naisosasto sekä veteraaniosasto. Hälytysosasto toimii ykköslähdön yksikkönä, ja vapaaehtoiset osallistuvat tehtäviin laajasti Sastamalan alueella sekä tarvittaessa myös sen ulkopuolella.
Yhdistyksessä on noin 60 aktiivista jäsentä, mikä on merkittävä määrä pienellä paikkakunnalla. VPK osallistuu myös paikallisiin tapahtumiin ja tekee yhteistyötä muiden kylätoimijoiden kanssa. Näin turvallisuustyö näkyy arjessa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Kansainvälinen hanke varautumisen tueksi
Hanke sai alkunsa kansainvälisistä kontakteista ja kiinnostuksesta kehittää vapaaehtoista pelastustoimintaa. Kyseessä on noin kaksi vuotta kestävä Leader-hanke, jonka aikana toteutetaan opintomatkoja, kehitetään yhdistyksen toimintaa sekä vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä.
Ilmastonmuutos näkyy pelastustoimessa jo nyt. Myrskyjen lisääntyminen, vaihtelevat sääolosuhteet ja metsäpaloriskin kasvu haastavat myös maaseudun pelastustoimijoita. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden oppia alueista, joissa äärisääilmiöt ovat arkipäivää.
Kiikan VPK toteuttaa yhtenä toimintana opintomatkan Portugaliin, jossa vapaaehtoiset pelastusalan toimijat pääsevät tutustumaan myrsky- ja metsäpalotuhoista kärsineiden alueiden pelastustoimintaan. Opintomatkalle osallistuu noin 14 vapaaehtoista eri osastoista. Mukana on sekä kokeneita hälytysosaston jäseniä että nuoria sammutusharjoittelijoita.
Uusia ideoita toiminnan kehittämiseen
Hankkeessa kehitetään myös yhdistyksen omaa toimintaa. Esimerkiksi huolto- ja muonitustoimintaa halutaan vahvistaa, jotta pelastustehtävien tukipalvelut toimivat tehokkaasti myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Tavoitteena on löytää kevyitä ja helposti liikuteltavia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää erilaisissa sää- ja onnettomuustilanteissa.
Opintomatkan jälkeen saadut opit ja kokemukset jaetaan laajasti muille vapaaehtoisille sekä pelastusalan eri toimijoille.
Leader-hankkeessa opitaan myös hanketyötä
Pieni kansainvälinen hanke on tarjonnut arvokasta oppia myös hankehakemuksen tekemisestä. Suunnittelu, kustannusarvioiden laatiminen ja yhteistyö eri maiden toimijoiden kanssa vaativat aikaa, sitoutumista ja kärsivällisyyttä.
Haasteeksi voi muodostua esimerkiksi se, että hankkeen sisältö tarkentuu vasta valmistelun edetessä, vaikka hakemusvaiheessa tavoitteet ja toimenpiteet on määriteltävä jo melko tarkasti. Lisäksi kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät kulttuurierot ja erilaiset toimintatavat voivat vaikuttaa yhteistyön sujuvuuteen.
Toisaalta hanke on osoittanut, että rohkeasti liikkeelle lähtemällä vapaaehtoiset voivat kehittää omaa osaamistaan ja tuoda uusia ideoita koko alueen turvallisuustyöhön.
Vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu
Kiikan VPK:n hanke muistuttaa siitä, kuinka tärkeää vapaaehtoinen pelastustoiminta on maaseudulla. Pitkät välimatkat, muuttuvat riskit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset edellyttävät paikallista valmiutta ja osaamista.
Palveluiden vähentäminen ei ole ratkaisu maaseutualueiden kehittämiseen. Vapaaehtoistyö ei voi korvata peruspalveluita, mutta se on merkittävä osa turvallisuuden kokonaisuutta. Jotta maaseutu säilyy elinvoimaisena ja tasa-arvoisena asuinpaikkana, on tärkeää huolehtia jäljellä olevista palveluista ja tunnistaa vapaaehtoistoiminnan arvo.
Maaseudulla tehtävä yhteistyö, koulutus ja kokemusten jakaminen vahvistavat valmiutta kohdata tulevaisuuden haasteet – yhdessä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen kohdeavustusten hakuaika on 23.3.–12.4.2026.
Kohdeavustusta voidaan myöntää kertaluonteisen tapahtuman, projektin tai hankkeen toteuttamiseen. Avustettavan toiminnan tulee täydentää hyvinvointialueen vastuulla olevia sosiaali-, terveys- ja/tai pelastuspalveluja, ja sen tulee olla avointa myös muille kuin yhdistyksen jäsenille.
Hakijalla tulee olla ajantasaiset tiedot Palvelutietovarannossa (PTV) tai Lähellä.fi-palvelussa. Tänä vuonna kohdeavustuksiin on varattu yhteensä 22 770 euroa.
Huomioithan, että kohdeavustusta ei myönnetä:
hakijan perustoimintaan tai toimintaan, jota tuetaan hyvinvointialueen yleisavustuksella
voittoa tuottavaan toimintaan tai toimintaan, jonka keskeisenä tarkoituksena on varainhankinta
investointeihin tai kiinteän tai irtaimen omaisuuden hankintaan tai perusparantamiseen
Avustusta haetaan digitaalisella hakulomakkeella. Linkki lomakkeeseen julkaistaan Pirkanmaan hyvinvointialueen Avustukset-sivulla lähempänä hakuajan alkua. Samalta sivulta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet.
Pirkan Kylät ry ja Sarkolan Kylät ry:n Vahalanden kulttuuritalon toimijat käynnistävät yhteistyön, jonka tavoitteena on tuoda kulttuurihyvinvoinnin teemoja lähelle kyläyhteisöjä eri puolilla Pirkanmaata.
Tuhannen ja yhden kyläläisen tarinat -toiminnassa vieraillaan kylissä, kohdataan ihmisiä sekä kerätään talteen elämäntarinoita, muistoja ja kokemuksia – hetkiä, jotka tallentavat kylien historiaa ja vahvistavat sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä.
Ikääntyvien hyvinvointi kylätoiminnan ytimessä
Toiminnan keskiössä on erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella asuvien ikäihmisten hyvinvointi. Maaseudulla palvelut voivat olla kaukana, ja yksinäisyys tai sosiaalinen eristäytyminen koskettaa monia. Kyläyhteisöillä on keskeinen rooli arjen hyvinvoinnin tukemisessa. Haja-asutusalueilla kylien merkitys korostuu entisestään, kun hyvinvointipalvelut vähenevät tai poistuvat kokonaan. Tällöin yhteisöllinen toiminta, kohtaamiset ja yhdessä tekeminen voivat tarjota tärkeää tukea arkeen ja vahvistaa osallisuuden kokemusta.
Yhteinen kyläkulttuuritoiminta tuo arkeen virikkeitä ja voi lievittää yksinäisyyden kokemusta.
Toiminnan tavoitteena on vahvistaa kylien roolia paikkoina, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan, tulla kuulluiksi ja kokea osallisuutta. Kohtaamiset, yhdessä tekeminen ja muistojen jakaminen luovat merkityksellisyyttä arkeen sekä tukevat henkistä hyvinvointia.
Kuvittele hetki: kylätalon ovi avautuu, kahvin tuoksu leijailee ilmassa ja pöydän ääreen kokoontuu joukko kyläläisiä. Joku tuo mukanaan vanhan valokuvan, toinen muiston lapsuuden kesistä. Näistä kohtaamisista syntyvät Tuhannen ja yhden kyläläisen tarinat – ja juuri tällaisista hetkistä rakentuu “Kyläillään kulttuurissa” -kiertueen ydin.
Kyläkiertue on yksi toiminnan keskeisistä toteutustavoista. Vahalanden kulttuuritalon taiteilijoista ja käsityöläisistä koottu työryhmä kiertää Pirkanmaan kyliä järjestäen osallistavia ja lämminhenkisiä kohtaamistilaisuuksia.
Vierailuilla pysähdytään yhdessä pohtimaan, miten kulttuuri voi tukea kylätoimintaa ja erityisesti ikääntyvien ihmisten arkea. Samalla luodaan turvallinen tila keskustelulle, muistojen jakamiselle ja yhteisille kokemuksille – hetkille, joissa jokainen voi tuntea tulevansa kuulluksi.
Tilaisuuksissa osallistujat voivat:
kertoa ja äänittää omia elämäntarinoitaan
jakaa muistoja menneiltä vuosilta
tuoda esiin valokuvia ja kylän historiaan liittyviä kertomuksia
osallistua luoviin kulttuurihetkiin ja yhteisiin keskusteluihin
Kiertue ei ole vain tapahtumasarja – se on matka ihmisten luo, kuuntelemisen kulttuuriin ja yhteisten muistojen äärelle.
Näistä kohtaamisista syntyy jotakin pysyvää. Tallennetuista tarinoista kootaan audiokokonaisuus, joka tekee näkyväksi pirkanmaalaisten kylien ihmisten elämänkokemuksia, arjen viisautta ja yhteisöllisyyden voimaa. Audiokokonaisuus julkaistaan Tuhannen ja yhden kyläläisen tarinan festivaalissa Vahalanden kulttuuritalolla 3.10.2026.
Kulttuuritalo kohtaamispaikkana
Osa toiminnasta toteutetaan myös Vahalanden kulttuuritalolla Sarkolassa, jossa järjestetään ryhmille virkistäviä kulttuuri- ja hyvinvointipäiviä. Kulttuuritalon monipuoliset tilat mahdollistavat työpajat, keskustelut ja luovat kokemukset inspiroivassa ympäristössä.
Tilaisuuksissa kylätoimijat voivat jakaa keskenään kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ikäihmisille suunnatun toiminnan järjestämisestä. Samalla syntyy uusia verkostoja ja yhteistyöideoita.
Aivot tarvitsevat virikkeitä – yhdessä tekeminen tukee hyvinvointia
Ikääntyvien hyvinvoinnista ja aivojen toimintakyvystä keskusteltiin myös Ylen Aamussa 12.3., jossa vieraana ollut neurologi Kiti Müller muistutti, että aivoista huolehtiminen on tärkeää iästä riippumatta. Keskustelussa nostettiin esiin muun muassa unen merkitys sekä arjen virikkeiden vaikutus aivojen hyvinvointiin.
Erityisesti ikäihmisillä virikkeiden puute voi lisätä yksinäisyyden kokemusta ja heikentää toimintakykyä. Keskustelu, yhdessä tekeminen ja uudet kokemukset tukevat aivojen toimintaa ja hyvinvointia. Jo pienet arjen kohtaamiset voivat tuoda merkityksellisyyttä ja iloa.
Toiminnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on antaa ääni kylien ihmisille. Jokaisella ihmisellä on tarina, ja jokainen kokemus ansaitsee tulla kuulluksi.
Kun ikäihmiset voivat kertoa elämästään, muistoistaan ja arjen hetkistään, syntyy yhteinen kulttuurinen muistijälki – kertomus siitä, millaista elämä kylissä on ollut ja millaisena se jatkuu tulevaisuudessa. Samalla toiminta vahvistaa kylien yhteisöllisyyttä, lisää hyvinvointia ja luo uusia tapoja tuoda kulttuuria osaksi arkea.
Toiminta jatkuu vuoden 2026 loppuun
Kylävierailuja toteutetaan vaiheittain vuoden 2026 aikana eri puolilla Pirkanmaata. Kiertueen etenemisestä, kokemuksista ja tulevista tilaisuuksista kerrotaan Pirkan Kylien uutiskirjeissä vuoden mittaan.
Haluaisitteko kutsua meidät vierailemaan kylällänne?
Haemme mukaan kyläyhteisöjä, jotka haluavat kehittää senioritoimintaa tai ikäihmisille suunnattua kylätoimintaa omalla alueellaan. Mukaan valitaan neljä kylää, joissa järjestetään yhteisöllinen kylätilaisuus.
Hakuaika päättyy 15.4.2026
Etsimme kyläkohteita, joissa voimme järjestää yhteisöllisiä kulttuurihetkiä, tarinatyöpajoja ja kohtaamisia. Tilaisuuksissa muistellaan menneitä, tallennetaan tarinoita sekä jaetaan kokemuksia kylätoiminnasta ja kulttuurihyvinvoinnista. Toiminta on avointa ja matalan kynnyksen toimintaa erityisesti ikääntyville kyläläisille.
Ilmoittautuminen: Lähetä meille lyhyt viesti, jossa kerrot: – kylän tai yhdistyksen nimen – yhteyshenkilön nimen ja puhelinnumeron – muutamalla lauseella, miksi toivotte vierailua kylällenne ja millaista toimintaa ikäihmisille kylällänne jo on, sekä mahdollinen toivottu ajankohta (jos tiedossa).
Kylien ja naapurustojen varautumistyökalut on koottu yhteen – Kylävara liittää paikallisyhteisöt kokonaisturvallisuuden ketjuun
Epävarma turvallisuustilanne on herättänyt monet yhteisöt pohtimaan, miten erilaisiin häiriötilanteisiin voitaisiin varautua paremmin. Kotitalouksia ohjeistetaan 72 tunnin kotivaran kokoamiseen. Nyt myös yhteisöille on oma varautumisen työkalupakki: Kylävara.
Kylävara.fi-verkkosivustona toteutettu työkalupakki tarjoaa tietoa ja käytännön ohjeita paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön tueksi. Tieto siitä, miten häiriötilanteissa toimitaan, lisää myös turvallisuuden tunnetta.
Kylävaran työkalut ovat avuksi, kun paikallisessa yhteisössä halutaan vahvistaa paitsi häiriötilanteisiin varautumista myös yhteisön päivittäistä turvallisuutta ja huolenpitoa. Turvallisuus rakentuu ennen kaikkea arjessa.
Työkalupakki on koottu Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja korostaa varautumistyössä yhteisöllisyyden merkitystä:
– Kriisinkestävyyden ydin on siinä, miten luotamme toisiimme ja siihen, että yhdessä tekemällä pärjäämme paremmin ja varmemmin.
Varautuminen on yhteistyötä
Yhteistyöverkostojen rakentaminen on olennainen osa Kylävaraa. Paikallisten yhteisöjen tärkein yhteistyökumppani on kunta. Kylävara-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö painottaa, että kokonaisturvallisuus rakentuu kuntien, kylien ja eri toimijoiden yhteistyölle:
– Paikallistuntemus, naapuriapu ja valmius auttaa toisia ovat keskeinen osa yhteisöllistä turvallisuutta. Paikalliset verkostot voivat olla tärkeä osa häiriötilanteissa selviytymistä. Kuntien on entistä tärkeämpää tunnistaa nämä yhteisöissä olevat voimavarat.
Työkalupakki on tarkoitettu sovellettavaksi kylien tarpeisiin
Yhteisöllisen varautumisen merkitys korostuu etenkin maaseudulla, jossa etäisyydet ja vasteajat voivat olla pitkiä. Paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön vahvistamiseen on kaivattu yhteisiä toimintamalleja ja selkeitä ohjeita. Kylävara vastaa tuohon tarpeeseen, mutta tiukka toimintaohje se ei ole.
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen muistuttaa, että Suomen yli 4000 kylää ovat keskenään hyvin erilaisia, ja jokainen kylä toimii omista lähtökohdistaan käsin:
– Pitkäjänteinen kyläturvallisuustyö kumpuaa paikallisista olosuhteista, tarpeista ja voimavaroista. Liian pientä kyläturvallisuustekoa ei ole. Pienestä ja paikallisesta syntyy koko Suomen mitassa suurta ja vaikuttavaa.
Kylävaraa kehitetään palautteen ja testaamisen perusteella
EU:n Maaseuturahaston rahoittama kaksivuotinen Kylävara-hanke on kehittänyt työkalupakkia yhdessä kylien ja sidosryhmien kanssa.
– Kylävara on vahvan yhteiskehittämisen tulos, ja kehittäminen jatkuu työkalupakin julkaisun jälkeenkin, projektipäällikkö Ritva Pihlaja kertoo.
Suomen Kylät ry nostaa erityisesti kyläsuunnittelun valokeilaan vuonna 2026. Teemavuosi näkyy viestinnässä, webinaareissa ja kampanjoissa ympäri maan. Tavoitteena on tarjota kylille tietoa kyläsuunnittelun merkityksestä sekä konkreettisia työkaluja suunnitelmien tekemiseen ja päivittämiseen.
Miksi kyläsuunnittelu on tärkeää? Kyläsuunnittelu on kylän kehittämisen perusta. Se on osallistava prosessi, jossa mahdollisimman moniäänisesti kootaan näkemys siitä, mihin suuntaan kylää halutaan viedä, ja miten tavoitteisiin päästään.
Hyvin tehty kyläsuunnitelma:
auttaa kohdentamaan resursseja viisaasti
vahvistaa yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä
tukee vaikuttamista ja rahoituksen hakemista
toimii vahvana dokumenttina kylän yhteisestä tahtotilasta
Kyläsuunnitelma on kyläläisten tahdonilmaisu. Samalla se on kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian konkreettinen työkalupakki. Se toimii perustana vuoropuhelussa naapurikylien, kunnan, hyvinvointialueen ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelmasta alkaa toteuttaminen, jolle on mietitty myös suunta.
Jokainen kylä valitsee oman tapansa
Kyläsuunnitelman muodon päättää kylä itse. Se voi olla perinteinen asiakirja, taulukko, kuvallinen esitys, video tai kokonaan sähköinen kokonaisuus. Suomen Kylät ry hallinnoi maksutonta Kylämme.fi-palvelua, jossa kylät voivat tehdä kyläsuunnitelman verkossa. Palvelu ohjaa prosessissa, tarjoaa vaihtoehtoja sisällön rakentamiseen ja mahdollistaa suunnitelman lataamisen pdf-muodossa. Samalla voi tutustua muiden kylien tekemiin suunnitelmiin ja saada inspiraatiota omaan työhön.
Koulutuksia ja webinaareja ympäri vuoden
Teemavuoden aikana järjestetään useita avoimia tilaisuuksia kyläsuunnittelun tueksi.
Kevään ohjelmassa ovat muun muassa:
10.3. klo 8.30–9.30 Suomen Kylien aamukahvit: Oikea aika, oikea paikka – näin vaikutat kunnan päätöksiin
12.3. klo 15–16 Kylämme.fi – info ja koulutus
26.3. klo 18–19.30 Kyläsuunnittelu kylän kehittämisen perustana -webinaari
9.4. klo 17.30–18.30 Kylämme.fi – info ja koulutus
14.4. klo 8.30–9.30 Suomen Kylien aamukahvit: Kylän viesti perille – yhteistyötä päättäjien kanssa
15.4. klo 17.30–18.30 Kylämme.fi-info ja koulutus
29.4. klo 15–16 Kylämme.fi – info ja koulutus
12.5. klo 8.30–9.30 Suomen Kylien aamukahvit: Kylän ääni kuuluviin! Lausunto, aloite ja muut vaikuttamisen väylät
