Onnea Pirkanmaa ja onnea Kihniö, Suomen parhaat hiilijalanjäljeltään!

Hyvä Pirkanmaa! Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopuksi pitkällisen projektinsa tulokset eli kunnittain kulutuksen hiilijalanjäljet. Laskelmista voi erottaa kotitalouksien kulutuksen luvut sekä kuntien luvut joihin on laskettu kunnan toiminnan osuus sekä investoinnit alueelle kotitalouksien kulutuksen lukujen päälle. Raskaita betonirakentamisen hankkeita tekevä ja raskasta infrastruktuuria huoltava Tampereen kaupunki tiputtaa Pirkanmaan sijoitus eli Pirkanmaan lukemat maakuntien kokonaislukujen mittauksessa maakuntien neloseksi. Ilman Tampereen lukuja Pirkanmaan keskiarvo on peräti 9 600 kg CO2e per asukas. Se on erinomainen tulos Suomen mittapuulla. Tampereen kanssa kokonaisluku on 10 100 kg CO2e.

Onnea Kihniö! Kihniö on Suomen ykkönen eli hiilipäästöiltään pienin kunta. Kaiken kaikkiaan top 10 Suomessa parhaiten suoriutuvista kunnista löytyy peräti 9 Pirkanmaan kuntaa. Hyvää työtä Kihniö, Sastamala, Juupajoki, Ikaalinen, Akaa, Punkalaidun, Vesilahti, Ylöjärvi ja Nokia. Pirkanmaan maaseutu kunnostautuu tässä ilmiömäisellä tavalla.

Kaiken kaikkiaan maaseutupitäjien tilanne oli yllättävän hyvä paitsi pitkien etäisyyksien ja oikein kylmien talvien alueella sekä saaristossa. Sen sijaan Suomen 10 suurinta kaupunkia kunnostautuvat ilmastopäästöjen lähteenä. Niiden päästöjen keskiarvo on 10,8 tCO2e siinä missä loppujen kuntien on 10,2t CO2e ja maalaiskuntien näistä 10,1t CO2e. Suomen suurimmissa 10 kunnissa asuu kuitenkin 42% väestöstä eli olisi tärkeää, että nämä kunnat saisivat mittavia päästöjään laskettua vauhdilla.

Sama kunnianhimoinen mutta mahdollinen määränpää on kaikilla eli 12 vuoden päästä 2 500 t COe2 per henkilö kulutuksen päästöt. Se riittäisi nippa nappa ilmaston lämpenemisen rajaamiseen noin 1,5 asteeseen. Semmoisiin lukemiin pääsee Sitran elintapatestin mukaan jos saa lämpönsä biomassasta, maalämmöstä tai auringosta ja ostaa vihreää sähköä, shoppailee minimaalisesti, syö vähän ruokasuosituksien niukemmin eläinperäisiä tuotteita eikä tarvitse liikkua moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla paitsi julkisella liikenteellä vähän. Näin maalaisena tietty ruokavalioon kuuluu paljon itse kasvatettua tai pyydettyä tai poimittua ruokaa sekä maakellari, jotka aina vain tukevat 2 500t hiilijalanjäljen saavuttamista.

Kaiken kaikkiaan on harmi, että tilastot on täytynyt tuottaa 8 vuotta vanhoilla kotitalouksien kulutuksen lukemilla. Olisiko syytä seurata näitä lukemia kuten kuinka monta asuntoa lämpiää öljyllä ja mitä ovat kotitalouksien kuluttamisen päästöt? Tilastollisia puutteita on niin paljon ilmastoasioiden kehitystä seuraamista vaikeuttamassa. Täältä voit tutkia lisää tietokannan lukemia paastot.hiilineutraalisuomi.fi ja täältä lukea laskentaperiaatteista että miten nämä on laskettu.

Valtakunnallinen kyläkoulujen vanhempainilta to 16.2. klo 17

Valtakunnallinen kyläkoulujen vanhempainilta järjestetään Teams-alustalla torstaina 16.2.2023 klo 17.00-18.45. Tilaisuudessa keskustellaan kyläkoulujen tulevaisuudesta ja lasten oikeudesta saavutettavaan lähikouluun. Suomen Kylät ry julkaisi marraskuussa 2022 Kyläkoulujen pelastuspaketin.

Vanhempainillan paneelikeskustelussa ovat mukana yrittäjä ja kyläkouluja aktiivisesti puolustanut Lauri Salovaara, Luohuan kyläkoulun opettaja Sanna Petäjämaa sekä kansanedustajat Hilkka Kemppi (Keskusta), Johanna Ojala-Niemelä (SDP) ja Paula Risikko (Kokoomus). Tilaisuuden järjestää Suomen Kylät ry.

Ilmoittautuminen webinaariin: https://forms.office.com/e/Mh0SephHTN

OHJELMA: 

17.00 Webinaarin avaussanat – maallemuuton asiantuntija, Johanna Niilivuo, Suomen Kylät

17.10 Kyläkoulujen pelastuspaketti – kyläkouluja on kehitettävä – toiminnanjohtaja, Aleksi Koivisto, Suomen Kylät

17.20 Kyläkoulut 2025 -paneelikeskustelu:

– Lauri Salovaara, yrittäjä, juontaja ja kyläkouluaktiivi
– Paula Risikko, kansanedustaja (kok)
– Hilkka Kemppi, kansanedustaja (kesk.)
– Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja (sdp)
– Sanna Petäjämaa, Luohuan kyläkoulun opettaja

18.15 yleisökysymykset panelisteille

18.30 OAJ:n kommenttipuheenvuoro, Jaakko Salo, koulutuspolitiikan päällikkö

18.40 Loppusanat

18.45 Webinaari päättyy

Kylätoiminnan ansiomerkkien myöntökriteereitä päivitetty

Pirkanmaalaiset kylä- ja asukasyhdistykset voivat palkita toimijoitaan kylätoiminnan ansiomerkeillä

Suomen Kylät ry:n hallitus on täsmentänyt kylätoiminnan ansiomerkkien kriteereitä ja hakumenettelyä 1.1.2023 alkaen. Ansiomerkkejä on saatavilla pronssisena, hopeisena ja kultaisena.

Pronssinen ansiomerkki
Myöntöoikeus: Pirkan Kylät ry tai pirkanmaalainen Leader-ryhmä tai Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja.
Kenelle: Vähintään 6 vuotta ansiokasta vapaaehtoistoimintaa kylien puolesta tai ansioitunutta vastuunkantoa Leader-ryhmän tai kyläliikkeen luottamus- tai toimihenkilötehtävissä.
Hakija toimittaa Suomen Kylät ry:lle marianne.liitela@suomenkylat.fi tilastointia varten tiedot, kenelle ansiomerkki myönnetään perusteluineen, ja ilmoittaa sekä laskutus- että postitusosoitteet.

Hopeinen ansiomerkki
Myöntöoikeus: Pirkan Kylät ry tai pirkanmaalainen Leader-ryhmä tai Suomen Kylät ry:n hallitus.
Kenelle: Vähintään 12 vuotta erityisen ansiokasta toimintaa kylätoiminnan ja/tai Leader-ryhmän luottamus- tai toimihenkilötehtävissä. Saajalla on ollut merkittävä rooli kyläyhdistyksen toiminnassa ja/tai vahva kokemus Leader- ja/tai kyläliikkeen luottamus- tai toimihenkilötehtävissä.
Hakija toimittaa Suomen Kylät ry:lle marianne.liitela@suomenkylat.fi tilastointia varten tiedot, kenelle ansiomerkki myönnetään perusteluineen, ja ilmoittaa sekä laskutus- että postitusosoitteet.

Kultainen ansiomerkki
Myöntöoikeus: Suomen Kylät ry hallitus.
Hakija: Hakijana voi olla Pirkan Kylät ry tai pirkanmaalainen Leader-ryhmä tai Suomen Kylät ry:n hallitus tai jaosto.
Kenelle: Erityisen painavat ansiot paikalliskehittämisessä ja Leader- ja/tai kyläliikkeen hallinnossa ja vaikuttamisessa. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä ja näkyvä työ kylä- ja/tai Leader-toiminnan puolesta. Saaja ei voi olla Suomen Kylät ry:n hallituksen jäsen. Myönnetään hyvin säästeliäästi.

Kylätoiminnan viiri
Kylätoiminnan viirin käyttötarkoitus on olla huomionosoitusväline merkkipäiviä, vierailuja ja muita vastaavia tilanteita varten. Viirin myöntämisen perusteena on aina selkeä, arvostusta herättävä yhteys paikalliseen kehittämiseen.

Hinnat (sis. postikulut):
Pronssinen ansiomerkki: 30 euroa
Hopeinen ansiomerkki: 60 euroa
Kultainen ansiomerkki: 100 euroa
Viiri: 30 euroa

Lisätietoja ja ansiomerkkien hakemukset ja viirien tilaukset:
Järjestökoordinaattori Marianne Liitelä
p. 045 887 1511
marianne.liitela@suomenkylat.fi

Kyläasiamies Jani Hanhijärvi
p. 040 197 8231
info@pirkankylat.fi

Suunnitelmat Suomiradasta? Tule kuulolle to 2.2. klo 16

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, Hämeen Kylät ry ja MTK Häme järjestävät Suomirata oy:n edustajien kanssa etätapaamisen torstaina 2.2.2023 klo 16 alkaen. Tilaisuus on suunnattu suunnitellun Helsinki-Tampere oikoradan eli nk. metsäradan vaikutusalueen toimijoille, asukkaille, yhdistyksille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Toteutuessaan Suomirata vaikuttaisi Pirkanmaalla eniten Pirkkalan, Lempäälän ja Akaan kuntien alueella (ks. alla oleva kartta). Rata rakennettaisiin paikoin melko etäälle nykyisestä pääradasta täysin uuteen liikennekäytävään ja se vaikuttaisi em. kuntien ja niiden kylien aluerakenteeseen ja elinympäristöihin hyvin voimakkaasti. Suomirata oy:n kotisivuilla voit vierailla täällä.

Tilaisuuden ohjelma to 2.2. klo 16.00:

  • Alkusanat (Ina Rosberg, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri)
  • Suomirata oy:n hanke-esittely
  • MTK Hämeen puheenvuoro (Päivi Rönni)
  • Mahdollinen toinen puheenvuoro
  • Kysymyksiä ja keskustelua

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä: https://q.surveypal.com/suomirata-esittely-ennakko

Ennen 2.2. tilaisuutta pidetään yhdistystoimijoille ja alueen asukkaille suunnattu ennakkotapaaminen, jossa voidaan muotoilla yhteistä viestiä Suomirata oy:lle esitettäväksi. Ennakkotapaaminen pidetään maanantaina 30.1. klo 17. Ilmoittautuminen ennakkotapaamiseen löytyy samasta linkistä.

Tervetuloa kuulolle – asia on tärkeä!

 

Kyläturvallisuushankkeen päätösseminaari ke 1.3.

Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen päätösseminaari keskiviikkona 1.3.2023

Seminaari toteutetaan 1.3.2023 klo 9:00-11:30 Kuntatalolla (Toinen linja 14, Helsinki). Tilaisuuteen on mahdollisuus osallistua paikan päällä sekä KuntaTV:n Live-lähetyksen kautta. Ilmoittautumislinkit tilaisuuteen alla olevan linkin kautta.

Seminaarin ja paneelikeskustelun teemana on ”Turvallisuus osana hyvinvointia ja paikallinen yhteisö (kylät ja korttelit) turvallisuustoimijana.”

Tilaisuus alkuun (klo 9.00-10.00) kuullaan paneelikeskustelun herätteiksi kaksi esimerkkiä käytännön toiminnasta kentällä. Alustajina toimivat:

Paneelikeskustelun (klo 10.00 alkaen)  moderaattorina toimii Suomen Kylien puheenjohtaja Jari Koskinen ja panelisteina toimivat:

  • strategiapäällikkö Ari Evwaraye, SM
  • kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM
  • osastopäällikkö ja SOTE-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari, STM
  • puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula, Keski-Suomen Hyvinvointialue
  • terveysjohtaja Miia Palo, Lapin Hyvinvointialue
  • toimitusjohtaja Minna Karhunen, Kuntaliitto

Ilmoittaudu maksuttomaan seminaariin tästä linkistä. Samalla lomakkeella ilmoittaudutaan seminaariin ja Kunta TV:n striimiin.

Lisätietoa: www.suomenkylat.fi/turvallisuusseminaari