Kestävä kehitys on osa kylien arkea

Suomalaisella maaseudulla ja kylissä tehdään työtä kestävän kehityksen hyväksi, vaikka asiasta ei aina puhuta kestävän kehityksen termeillä. Näin osoitti PTT:n ja E2 Tutkimuksen äsken päättämä Sujuva arki, parempi elämä -tutkimushanke, jossa kumppanina toimi Suomen Kylät ry. Hankkeessa selvitettiin maaseudun näkökulmaa kestävään kehitykseen.

Pääasiassa kylätoimijoiden haastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuva hanke osoitti, että kylissä työ ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen hyväksi on osa arkea. Kylissä korostuu erityisesti sosiaalisesti kestävä kehitys, jolle keskeistä on turvallisuus, kokoontumispaikat, koulu, kauppa, vapaaehtoistyö, asunnot ja tiedonkulku. Sosiaalinen kestävyys yhdessä taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden kanssa pitkälti määräävät kylän tulevaisuudennäkymät.

Ympäristöstä pidetään huolta muun muassa hoitamalla maisemaa, siivoamalla raitteja sekä keräämällä jätteitä. Joissakin kylissä luonnon monimuotoisuutta vaalitaan kitkemällä vieraskasvilajeja kyläläisten yhteisvoimin.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa kylillä työpaikkoja ja yrittämisen edellytyksiä, joihin kuuluvat myös liikenne, tiet ja tietoliikenneyhteydet. Monet näistä ovat kylien omien toimien ja päätösvallan ulkopuolella, mutta kylät voivat kuitenkin luoda painetta päättäjiin päin.

Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat monelle asettumisen maaseudulle tekemään etätöitä. Toisaalta ongelmaksi uusien asukkaiden tulolle kyliin koettiin tarjolla olevien kiinteistöjen tai tonttien puute. Myös vuokra-asuntoja kaivattiin lisää.

Naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien tasa-arvoiset mahdollisuudet asua ja työllistyä maaseudulla nousivat esiin enemmän aiemmissa tutkimuksissa kuin haastatteluissa. Erityisesti syrjäisen maaseudun naiskato on tutkimuksissa tunnistettu sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen ongelmaksi.

Maaseudun kehitys tarvitsee omia alueellisia mittareita

Kestävää kehitystä mitataan Suomessakin maailmanlaajuisilla mittareilla, jotka eivät välttämättä sellaisenaan toimi maaseudun kestävän kehityksen seurannassa tai seurantatieto pitäisi ainakin kerätä alueellisesti eriteltynä.

Lisäksi tarvittaisiin omia mittareita maaseudun kestävän kehityksen kannalta keskeisten asioiden seurantaan. SAPE-hankkeessa tunnistettiin kymmenen aihetta, joista mittareita voisi kehittää. Niitä olivat muun muassa ympärivuotinen työllistyminen ja kausityö, nopeat laajakaistayhteydet, koulut ja kaupat sekä ympäristön hyväksi tehty talkootyö. Teemojen konkretisointi mittareiksi edellyttää jatkotutkimusta.

Tutkimus osoitti, että maaseutukehityksen ja kestävän kehityksen toimijat voisivat hyötyä aiempaa läheisemmästä yhteistyöstä. Lisäksi kestävän kehityksen suunnitteluun tulisi kytkeä mukaan maaseutuvaikutusten arviointi. Erot maaseudun naisten ja miesten sekä eri ikäryhmien tarpeissa, toiveissa ja mahdollisuuksissa kannattaa myös ottaa huomioon, jotta maaseudun kehitys olisi kestävää kaikille.

”Sujuva arki, parempi elämä (SAPE) – Maaseudun kestävän kehityksen tila ja tavoitteet Suomessa” -hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä ja Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lue koko raportti tästä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.