Osoitettu Pirkanmaan hyvinvointialueen ylimmälle johdolle ja luottamushenkilöjohdolle
Pirkan Kylät ry:n kannanotto 10.1.2025
Ilmaisemme huolemme siitä, että useilla Pirkanmaan maaseutualueilla asukkaiden välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon yksikköön ei enää tällä hetkellä toteudu.
Pirkanmaan hyvinvointialue on vuonna 2024 lakkauttanut asiakaspalvelupisteet liikkuvien palvelujen pilottialueilla Pälkäneen Luopioisissa, Ylöjärven Kurussa ja Punkalaitumella. Nyt vuonna 2025 lisäksi kuusi muuta terveysasemaa, Kangasalan Sahalahti, Sastamalan Mouhijärvi ja Tampereen Kämmenniemi sekä Juupajoki, Ruovesi ja Kihniö, lakkautetaan ja liikkuvien lähipalvelujen verkko laajenee myös niihin. Kaikki nämä yhdeksän laajaa aluetta ovat Pirkanmaan ulkokehän kuntia tai kunnan osia, joissa väestön ikärakenne on korkea, puhelin- ja verkkoyhteyksien toiminnassa on puutteita, välimatkat ovat pitkät eikä julkista liikennettä juurikaan ole saatavilla.
Luopioisissa ja Kurussa lähiasiointipisteet avattiin lokakuussa 2024 asukkaiden runsaan palautteen myötä kahdeksi tunniksi viikossa. Asiakaspalvelupisteet tulisi kuitenkin olla avoinna samaan tapaan kuin entiset terveysasemat ovat olleet avoinna. Asiakaspalvelupisteessä työskentelee joka päivä terveyskeskusavustaja ja/tai sairaanhoitaja. Esimerkiksi Luopioisten asiakaspalvelupisteeseen hankittiin rullaverhot, joita pidetään alhaalla lukuun ottamatta tuota kahta tuntia viikossa. Myös esimerkiksi Kangasalan kunnan Sahalahden, Ruutanan ja Vatialan terveysasemat ovat viime toukokuusta lähtien olleet auki vain 2 tuntia viikossa. Pälkäneen lähiasema on ollut avoinna 2 tuntia arkipäivisin.
Asiakaspalvelupisteiden avaamisen perustelut:
- Puhelin- ja verkkoyhteyksissä on hyvin paljon katvealueita ja häiriöitä eri kylissä. Esimerkiksi Luopioisissa kotihoidon henkilökunta on havainnut, että puhelinyhteyksien ongelmat ovat selvästi lisääntyneet. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin johtama Suomen maaseutupolitiikan neuvosto (Mane) on tarttunut asiaan. Ongelmat ovat korostuneet etenkin sen jälkeen kun 3G-verkko on purettu. Uudemmat ja korkeampitaajuuksiset 4G- ja 5G-verkot läpäisevät puolestaan 3G:tä heikommin maastoesteitä, metsää, rakennusten seiniä jne.
- Ihmiset eivät pysty aina vastaamaan takaisinsoittoihin, joita joutuu odottamaan usein koko päivän tai jopa seuraavaan päivään asti. Tämä koskee erityisesti työssäkäyviä, mutta myös kaikkia ihmisiä erilaissa elämäntilanteissa.
- Erityisesti ikäihmiset eivät aina pysty ilmaisemaan oireitaan puhelimessa riittävän tarkasti, ja itse puhelinsoitotkin voivat pelottaa.
- Läheskään kaikki asukkaat eivät pysty tai osaa käyttää digitaalisia palveluja.
- Asiakaspalvelupisteiden sulkeminen on turvallisuusriski sekä potilaille että myös henkilökunnalle. Terveyskeskusavustajalla on tärkeä olla näköyhteys odotusaulaan, sillä ihmiset voivat tarvita nopeasti apua terveydentilansa vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on vastauksessaan 25.4.2024 terveydenhoidon takaisinsoittopalveluista todennut, että takaisinsoitto ei voi olla ainoa tapa saada yhteys terveyskeskukseen (KKV 137/2024). Kuitenkin tämä on tilanne edellä mainituissa paikoissa.
Ministeri Juuso: ”Arvio hoidon tarpeesta voidaan tehdä joko tapaamalla potilas henkilökohtaisesti, puhelimitse tai käyttäen apuna erilaisia teknisiä sovelluksia. – – – Kaikki hoitoon hakeutuvat eivät myöskään pysty käyttämään sähköisiä oirearviointeja, minkä takia pitää olla mahdollisuus myös terveydenhuollon ammattihenkilön tekemälle arviolle ilman, että potilas on tehnyt sähköisen itsearvion. Asioinnissa on yleisestikin varmistettava saavutettavuus, eli esimerkiksi kuulo- tai puhevammaisille henkilöille on järjestettävä heille sopiva asiointitapa. Hyvinvointialue ei siten saa järjestää mahdollisuutta yhteydenottoon, tutkimuksen tai hoidon tarpeen arviota ja hoitoajan antamista ainoastaan siten, että se on mahdollista vain esimerkiksi asiakkaan puhelinsoiton ja terveyskeskuksen takaisinsoiton perusteella.” Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_137+2024.aspx
Käsityksemme mukaan liikkuvien palvelujen asukkaiden välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon yksikköön ei toteudu perustuslain 19 §:n ja 22 §:n, hallintolain 7 §:n ja 22 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:n, terveydenhuoltolain 51 §:n, valtioneuvoston asetuksen 1019/2004 eikä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen STM/424/2011 edellyttämällä tavalla.
Yhteyden saaminen perusterveydenhuollon yksikköön ja arvio hoidon tarpeesta
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on 18.9.2024 antamassaan laajassa päätöksessä (OKV/1621/70/2022) ottanut kantaa takaisinsoittoihin lukuisten lakipykälien perusteella: ”Mikäli ihmiset siirtyvät yhä enenevissä määrin asioimaan etäyhteyksin, on palveluja myös perusteltua suunnata vastaamaan tähän muuttuneeseen kysyntään. Samaan aikaan on kuitenkin ehdottoman olennaista huolehtia siitä, että ne henkilöt, jotka eivät puutteellisten sähköisten viestintävälineiden käyttötaitojensa takia taikka muista syistä kykene hoitamaan terveyteensä liittyviä asioitaan etäyhteyksin, pääsevät terveydenhuollossa oikeuksiinsa yhtäläisin edellytyksin.” Lähde: https://oikeuskansleri.fi/-/yhteydensaannin-ongelmat-perusterveydenhuollossa
Pirkanmaan hyvinvointialue on tulkinnut, että liikkuvien palvelujen lähiasiointipisteet eivät ole perusterveydenhuollon toimintayksiköitä, vaikka niissä tarjotaan terveydenhuollon palveluja.
Edellytämme siis, että Pirkanmaan hyvinvointialueen on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön ja saada yksilöllisen arvion tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Etä- ja digipalvelut eivät sosiaali- ja terveyspalveluissa toimi, mikäli ne eivät ole kaikkien saavutettavissa. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuteen on välttämätöntä kiinnittää tarkempaa huomiota.
Sastamalassa 10.1.2025
Petri Rinne, puheenjohtaja
Jani Hanhijärvi, sihteeri
Pirkan Kylät ry
Jakelu
Pirkanmaan hyvinvointialueen ylin johto
- Juhani Sand, vs. hyvinvointialuejohtaja
- Taru Kuosmanen, sosiaali- ja terveysjohtaja
- Mika Kontio, vs. konsernipalvelujohtaja
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto
- Loukaskorpi Johanna, puheenjohtaja
- Jäntti Aleksi, 1. varapuheenjohtaja
- Pelkonen Erja, 2. varapuheenjohtaja
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
- Hiltunen Kari-Matti, puheenjohtaja
- Laine Hanna, 1. varapuheenjohtaja
- Sirén Jouni, 2. varapuheenjohtaja
Pirkanmaan hyvinvointialueen päätöksentekoon osallistuvien puolueiden edustajat
- Jari Andersson, puheenjohtaja, Pirkanmaan Kokoomus
- Roope Lehto, puheenjohtaja, Pirkanmaan Sosialidemokraatit
- Sami Kymäläinen, puheenjohtaja, Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri
- Anna Jukantupa, puheenjohtaja, Pirkanmaan Vasemmistoliitto
- Amu Urhonen, puheenjohtaja, Pirkanmaan Vihreät
- Arto Pirttilahti, puheenjohtaja, Pirkanmaan Keskusta
- Aura Elliott, puheenjohtaja, Kristillisdemokraattien Pirkanmaan piiri