Varautuvat ja kestävät kylätalot – yhdessä kohti resilienttiä Pirkanmaata
Pirkan Kylät ry kokosi tiistaina 30.9. Nokian Tehdassaarelle reilut 70 kylätoimijaa, kuntien edustajaa ja kehittäjää pohtimaan, miten kylätalot voivat tulevaisuudessa toimia yhä vahvempina paikallisen resilienssin ja yhteisöllisyyden keskuksina.
Seminaari oli osa Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kylätaloista paitsi yhteisöjen sydämiä, myös arjen varautumisen ja kestävyyden solmukohtia. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.
Kylissä jos missä on resilienssiä
Tilaisuuden avasi Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen, joka nosti esiin kylätoiminnan merkityksen turvallisuuden ja jatkuvuuden turvaajana: “Kylissä jos missä on resilienssiä ja turvallisuutta haastavinakin aikoina.”
Laakkosen mukaan kunnilla on paljon opittavaa siitä, miten varautumistilanteessa paikallisyhteisöt pystyvät tehokkaasti yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa tavoittamaan ihmiset nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten löydetään yhteiset, toimivat ja saavutettavat viestintäkanavat, jotka tavoittavat kaikki kyläläiset ja yhteistyötahot.
Kylät, kunnat ja varautuminen – yhteinen tehtävä
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen puhui kylien ja kuntien yhteistyöstä arjen turvallisuuden ja yhteisöresilienssin vahvistamisessa.
“Yhteiskunnassamme käytävässä kansalaiskeskustelussa ja median uutisoinneissa turvattomuus ja epävarmuus nousevat päivittäin esille. Nokian tilaisuus on erinomainen esimerkki tapahtumasta, joka vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja on osoitus myös siitä, kuinka paljon kansalaisjärjestöissä vapaaehtoisvoimin tehdään ja toimitaan yhteiskuntamme perusresilienssin vahvistamiseksi. Tässä korostuu erityisesti paikallisten yhdistysten, kunnan ja hyvinvointialueen rooli. Kaikki edellä mainitut tahot olivat edustettuina Pirkan Kylät ry:n järjestämässä Nokian tilaisuudessa.”
Louhelainen painotti, että varautuminen ei ole vain viranomaisten vastuulla, vaan se on myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden käytännön toteutusta paikallistasolla. Hän tiivisti sanomansa ytimekkäästi: “Jokainen kunta on juuri niin vahva kuin sen kylät, taajamat, kaupunginosat ja ihmiset yhdessä.”
Älykkäät kylätalot ja uudet toimintamallit
Jani Hanhijärvi, Pirkan Kylät ry:n Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeen projektipäällikkö, esitteli hankkeen vaikutuksia ja siihen valittujen kylätaloagenttien kokemuksia.
Agentit Heidi Rannikko, Heidi Tanhua ja Hanna Alanen kertoivat, miten digitaalisuus, energiaomavaraisuus ja tilojen monikäyttöisyys voivat tukea kylien kestävyyttä ja elinvoimaa.
Esityksessään Hanhijärvi korosti, että kylätalot ovat “Pirkanmaan parhaiten hajautettu resurssi ja voivat kriisitilanteissa toimia monipuolisina tukikohtina – kokoontumis- ja tiedotuspaikkoina, vedenjakelupisteinä tai hätämajoitustiloina.”
”Kylien varautumis- ja turvallisuusasiat on nähtävä laajasti. Jo normaalioloissa näitä teemoja edistävät naapuriapu ja lähimmäisistä huolehtiminen. Tämän lisäksi eteen tulee enenevässä määrin lyhyt- ja pidempikestoisia häiriöitä ja kriisejä, kuten onnettomuuksia, myrskyjä ja pitkiä sähkökatkoja, joihin on syytä varautua. Ääripäässä ovat sitten poikkeusolot, jotka edellyttävät aivan omanlaisiaan toimia. Kylätoiminta luo turvallisuutta”, hän tiivisti.
Hankkeessa pilotoidaan kylätaloagenttien toimintamallia, jossa neljä asiantuntijaa tukee kylien muun muassa varautumissuunnitelmien laatimista ja yhteistyötä kuntien kanssa.
Kohti uudenlaista yhteisöllisyyttä
Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho toi esiin, että yhteisöllisyyden vahvistaminen ei ole pelkästään sosiaalinen tavoite, vaan myös kansanterveyden ja turvallisuuden kysymys.
Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa enemmän kuin useat tunnetut terveysriskit, kuten tupakointi, alkoholin liikakäyttö tai liikkumattomuus.
Salkoahon mukaan yhteisöihin kuuluminen ja mahdollisuus osallistua ehkäisevät tehokkaasti näitä ilmiöitä ja lisäävät merkittävästi koettua hyvinvointia: “Täytyy sanoa, että oli suuri ilo olla mukana illassa. Sain valtavasti vahvistusta sille, että yhteisöllisyyden vahvistaminen täytyy nostaa meidän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskiöön.”
Miten kylien osallisuus voisi vahvistaa paikallista yhteenkuuluvuutta?
Seminaarin teemoista nousi esiin kysymys: Miten kylien osallisuus voisi uudella tavalla vahvistaa paikallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta?
Tutkimusten mukaan osallisuutta voidaan tukea monella tasolla, tiedon välittämisestä yhteiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja konkreettiseen toimintaan.
Kylät voivat esimerkiksi ottaa käyttöön osallistavia suunnittelumenetelmiä ja yhteisiä kehittämisiltoja, tarjota nuorille näkyvän roolin paikallisessa päätöksenteossa ja tapahtumien järjestämisessä, hyödyntää digitaalisia osallistumisen välineitä sekä rakentaa yhteisöllisyyttä kulttuuritapahtumien, tarinoiden ja paikallisidentiteetin kautta.
Leader ja kehittämisen virta
Leader Joutsenten reitti ry:n toiminnanjohtaja Petri Rinne nosti esiin, että Suomi on suuren maaseudun maa: puolet suomalaisista asuu maaseudulla, ja 80 prosenttia haluaa säilyttää sen elinvoimaisena.
Rinne kuvasi Leader-toiminnan roolia paikallisena kehittämisen moottorina ja muistutti, että tulevaisuus on älykkäiden kylien ja kortteleiden – eli yhteisöjen, jotka osaavat yhdistää perinteet, paikalliset voimavarat ja uudet teknologiat: “Kylätoiminnassa on virtaa!”
Kohti yhteistä resilienssiä
Illan päätteeksi Pirkan Kylät ry jakoi 1.9. myönnetyt kylätunnustukset: Vuoden kylä – Ikaalisten Eräjärvi, Vuoden kyläteko – Luhalahden kyläseura ja Vuoden kylätoimija – Paula Huhtanen (Nokian Sarkolan kylistä).
Tunnustusten taustoista ja valinnoista kerrotaan tarkemmin 1.9. julkaistussa artikkelissa, joka on luettavissa Pirkan Kylät ry:n verkkosivuilla.
Kyläasiamies Kaisa Vanhala kiitti erityisesti kyliä, jotka esittelivät tilaisuuden alussa omaa kylätoimintaansa ja toivat esiin konkreettisia esimerkkejä yhteisöllisyydestä, sekä kaikkia osallistujia. Vanhala korosti yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön merkitystä:
“Resilienssi ei synny yksin, vaan yhdessä tekemällä, luottamuksen ja keskustelun kautta.”
Seminaari toimi alkuna jatkotyölle, jonka tavoitteena on kehittää Pirkanmaan kylien ja kuntien yhteistä valmiutta ja kestävyyttä – yhteistä resilienssiä.