Älykkäät kylätalot -blogi
Pirkan Kylien uudessa blogisarjassa käsitellään eri näkökulmista kylien ja kylätalojen älykkyyttä – siis kestävyyteen, varautumiseen ja yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Blogisarja toteutetaan osana EU-osarahoitteista Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanketta.
10.4.2026
Kylätalo, voittamattomuuden keskus
Petri Rinne, Pirkan Kylät ry:n pj.
Olen saanut viime aikoina osallistua moneen kiinnostavaan keskusteluun kylätaloista. Pirkanmaallakin näitä kyläyhdistysten, maamiesseurojen, nuorisoseurojen, metsästysseurojen ym. ylläpitämiä, kaikille avoimia tiloja on satoja. Hyvinvointialueemme Pirhan vs. pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen nimitti kylätaloja voittamattomuuden keskuksiksi, kuten Ukrainan sodassa paikallisia yhteisöllisyyden keskuksia ja turvapaikkoja kutsutaan. Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rajala kiitteli kylätalojen roolia joulun välipäivien Hannes-myrskystä selviämisessä: kun jopa kolmannes yhtiön toimialueen kotitalouksista oli sähköttömiä, kylätaloilla käytiin lämmittelemässä, lataamassa akkuja ja vaihtamassa kuulumisia. Sähköyhtiön, kuntien ja kolmannen sektorin hyvä yhteistyö, tiivis yhteydenpito ja tehtävien koordinaatio olivat avainasemassa harvinaisen sähköverkon suurhäiriön vahinkojen minimoimisessa.
2020-luvulla suomalaisten tulevaisuususko on ollut koetuksella moneen otteeseen ja lähes jatkuvasti. Kun uutistulva kriiseistä ja konflikteista vyöryy olohuoneisiimme, on mukava muistaa että harvasta asutuksestamme huolimatta emme ole yksin. Pienen, syrjäisen kansan voima ja resilienssi ovat yhä yhtenäisyydessä ja yhteisöllisyydessä, kuten talvisodan ihmeessä.
Pommien putoillessa Tampereelle 1939-40 oma isoisoisäni Frans Sinisalo muutti kaupungista maalle. Kolmilapsinen perhe etsi turvaa Virroilta, karhunkaataja Martti Kitusen korpimailta. Väestön keskittäminen ei kriisitilanteissa luokaan tehokkuutta vaan turvattomuutta. Siksi älykkäiden kylätalojen, maakuntamme hajautetuimman yhteiskäytössä olevan resurssin, on palveltava myös kaupunkilaisia, maallemuuttajia ja monipaikkaisia citymaalaisia. Kylätalon perjantailounas voi olla se ensimmäinen paikka, josta kysellä sopivia tontteja tai tyhjäksi jääneitä taloja, jotka eivät välttämättä ole etuovi.comissa. Maallemuuttajan tieto- ja verkostoitumistarve on tutkitusti valtava: kuka auraa tiet, keneltä voi ostaa polttopuita jne.
Monissa arvovaltaisten tahojen, kuten talousjärjestö OECD:n, maaseutuwebinaareissa ja -konferensseissa puhutaan nyt maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta. Meilläkin soisi puhuttavan enemmän. Ehkä erimerkkiset rahoituslähteet ovat ajaneet maaseudun ja kaupunkien paikalliskehittäjiä eri leireihin. Kuten muuttoliiketutkija Timo Aro on osuvasti todennut, maaseudunkin tulevaisuus riippuu yhä enemmän kaupunkilaisten kulutuksensa ja ajankäyttönsä suhteen tekemistä valinnoista. Mutta tiedämmekö maaseudulla, mitä kaupunkilaiset tulomuuttajaehdokkaat kyliltämme haluaisivat. Lakkautamme kyläkouluja, joiden vuoksi moni lapsiperhe on maalle muuttanut. Investoimme miljoonia euroja maaseudun vähenevien veronmaksajien rahoja yritys- ja teollisuuspuistoihin, joihin ei aina löydy yhtäkään tulijaa.
Yhteisölliset ja maalaisjärkiset matalan kynnyksen kylätalot voivat olla monelle tulomuuttajalle ns. sisäänheittotuote, joista uusien tuttavien lisäksi saa paikoin jopa lasten päivähoitoa. Myös moni kiinteistövälittäjä muistaa nykyisin kirjoittaa asunnon myynti-ilmoitukseen, jos naapurustossa on aktiivista kylätoimintaa ja yhteisöön on helppo kotiutua. Jatketaan yhdessä eri sektorien kesken näiden voittamattomuuden keskusten kehittämistä niin kylissä kuin kortteleissa!
Turun linnassa, 750 vuotta palvelleessa voittamattomuuden keskuksessa (joka rakennettiin alun perin saarelle) pääsiäisaamuna 5.4.2026, Petri Rinne
27.3.2026
Voisiko Pirkanmaa olla yhteisöllisen varautumisen mallimaakunta?
Jani Hanhijärvi, Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeen projektipäällikkö
Pirkanmaa on maakuntana vahva yhdistelmä kasvavaa kaupunkiseutua sekä vireätä ja toimeliasta maaseutua. Joskus on kuullut myös sanottavan, että Pirkanmaa on kuin Suomi pienoiskoossa – eräänlainen Mini-Suomi.
Maakunnan vahvuus on jo pitkään ollut kehittyvä Tampereen seutu, mutta Pirkanmaan todellisen selkärangan voi silti todeta löytyvän maaseudulta ja sen lukuisista kylistä. Maaseutu on ruoan ja energian alkulähde – ja tänä päivänä yhä keskeisemmässä roolissa, kun puhutaan varautumisesta ja turvallisuudesta. Maaseudulla ja kylissä piilee ratkaisuja moniin aikamme haasteisiin, liittyivätpä ne sitten energiaan, ilmastoon, erilaisiin kriiseihin tai hybridiuhkiin.
Pirkanmaan laajan maaseudun ehdottomana vahvuutena on myös kylätoiminta ja yhteisöllisyys. Kylätoiminnan ytimessä on aina ollut omaehtoisuus. Kyläyhteisöt eivät odota toimintaa tai ohjeita ulkopuolelta, vaan toiminta syntyy paikallisista tarpeista, olosuhteista, kylän erityispiirteistä ja kyläläisten vahvuuksista. Tehdään ja toimitaan silloin, kun on aitoa tarvetta tehdä ja toimia. Kylätoiminta kytkeytyy suoraan yhteisölliseen varautumiseen ja resilienssiin – ja sitä kautta koko maakunnan kokonaisturvallisuuteen.
Kylätalot – Pirkanmaan parhaiten hajautettu resurssi
Pirkanmaan kylätoimintaa ja yhteisöllisyyttä on vahvistamassa noin 200 kylätaloa tai vastaavaa kylän yhteisöllistä tilaa. Kylätalona voidaan ymmärtää mikä tahansa yhteisöllinen tila – se voi olla myös seurantalo, nuorisoseurantalo, työväentalo tai vaikkapa vanha kunnantalo. Pääasia, että se on yhteisessä käytössä – eräänlaisena kylän sydämenä.
Pirkanmaan parissasadassa kylätalossa on paljon tilaa, yhteensä noin 70 000 neliötä. Pinta-alaa voi verrata vaikkapa samankokoiseen Tampereen Nokia-Areenaan kaikkine käytävineen ja kerroksineen. Se on paljon ylläpidettävää, huollettavaa ja hoidettavaa alaa pääasiassa talkoovoimin. Kylätalojen ylläpitohaasteet rinnastuvatkin osittain muun muassa valtion, kuntien ja seurakuntien kiinteistöihin.
Samalla voidaan kuitenkin sanoa, että parinsadan kylätalon verkosto on Pirkanmaan parhaiten hajautettu resurssi, joka pystyy paitsi osallistumaan palvelujen työnjakoon ja jäsentymään arjen kokoontumispaikoiksi, myös tarvittaessa ottamaan roolia erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Näinä epävarmuuden ja varautumisen aikoina juuri hajauttamisessa on voimaa – keskittämisessä taas on mahdolliset riskinsä.
Kylätalo ei ole siis pelkästään kyläläisten kerhotila tai olohuone, vaan sitä voidaan käyttää lukuisin tavoin vaikkapa häiriö- ja kriisitilanteissa. Tällöin se voi toimia esimerkiksi kyläläisten kokoontumis-, tiedotus- tai hätämajoituspaikkana, sähkökatkon tai ympäristövahingon sattuessa tukikohtana, vesihuollon häiriöissä puhtaan veden jakelupisteenä tai viranomaisten johtokeskuksena esimerkiksi onnettomuus- ja etsintätilanteissa. Käyttötapoja on lukuisia.
Kylätaloagentit yhteisöllisen varautumisen tukena
Pirkan Kylillä on ollut reilun vuoden ajan käynnissä Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin toimiin ovat olleet tukena viime syksystä lähtien hankkeen neljä kylätaloagenttia. Agentit ja kylätoimijat ovat yhdessä suunnitelleet kylän ja kylätalon varautumiseen ja kestävyyteen kytkeytyviä asioita sekä saattaneet niitä myös alulle.
Esimerkkejä varautumis- ja kestävyystoimista ovat olleet muun muassa turvallisuustapahtumat ja -tempaukset, kyläkohtaiset turvallisuuskyselyt, kylätalojen kehittäminen erikokoisin investoinnein sekä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvän yhteistyön virittäminen. Jälkimmäisessä hyviä toimijakumppaneina ovat esimerkiksi muut paikalliset yhdistykset, kuten VPK:t, Martat ja metsästysseurat.
On hyvä muistaa, että kylätaloihin investoitavat ominaisuudet ovat sellaisia, että ne lisäävät myös normaalioloissa maaseudun tarjontaa avatessaan erilaisille palvelutoiminnoille uusia mahdollisuuksia. Toisin sanoen kylätaloista on mahdollista kehittää vähitellen paitsi häiriö- ja kriisitilanteiden varautumiskeskuksia, myös ja erityisesti normaaliaikojen palvelukeskuksia.
Kunnat ja kylät varautuvat yhdessä
Sanotaan, että kylän tärkein yhteiskumppani on oma kunta. Monessa tapauksessa näin onkin. Tämän vuosikymmenen lukuisten kriisien ja häiriötilanteiden myötävaikutuksella useat pirkanmaalaiset kunnat ovat aiempaa vahvemmin havainneet kylien merkityksen ja voimavaran. On hoksattu, että kylissä on usein vahvaa osaamista, kalustoa ja talkoohenkeä – resursseja, joita ei useinkaan samalla tavalla löydy vaikkapa kaupunkiympäristöstä. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, infrastruktuurin haavoittuvuudet sekä väestörakenteen muutokset ovat seikkoja, jotka vahvasti linkittyvät varautumisasioihin, ja joihin kylät tuovat tärkeän paikallistason tulokulman.
Kylätaloagenttien toiminnassa onkin vuoden 2026 isona kuvana kehittää kuntien ja kylien yhteistä varautumissuunnittelua. Vuoden aikana muutamissa kunnissa tullaan pilotoimaan toimintamallia, joka tähtää kunnan ja kylien yhteiseen valmius- ja varautumissuunnitteluun. Tämäntyyppinen yhteistyö on erittäin tarpeellista, ja aloitetta siihen on otettu vahvasti nyt myös kuntien suunnasta. Paikallistieto – esimerkiksi siitä, ketkä tarvitsevat apua tai missä ovat kriittiset kokoontumispaikat – on korvaamatonta. Tätä työtä tukemaan toteutettiin jo viime syksynä Pirkanmaan kylätalokysely, johon maakunnasta saatiin ilahduttavasti peräti 130 vastausta.
Kohti varautumisen mallimaakuntaa
Yhteisöllinen varautuminen ei ole vain varautumista pahimpaan – se on myös arjen turvallisuuden vahvistamista ja kylien elinvoiman tukemista. Kun kylät ja kunnat tekevät yhteistyötä, syntyy kokonaisuus, jossa roolit selkenevät ja apu löytyy aiempaa lähempää. Ja ennen kaikkea, myös luottamus vahvistuu.
Pirkanmaalla on kaikki edellytykset nousta yhteisöllisen varautumisen edelläkävijäksi – olla varautumisen mallimaakunta. Laaja järjestökenttä, aktiiviset kylätoimijat, kehittyvät kunnat ja vahva hanketoiminta luovat hyvän pohjan yhteistyölle. Lisäksi Pirkanmaalta löytyy osaamista, kokeiluhalukkuutta ja kykyä rakentaa toimivia käytäntöjä erilaisiin paikallisiin olosuhteisiin.
Suunta on oikea – nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja rohkeutta tehdä yhdessä. Kun nämä toteutuvat, Pirkanmaa ei ainoastaan kehitä omaa varautumistaan, vaan voi toimia esimerkkinä koko Suomelle.
Pirkanmaa on kompakti yhdistelmä kasvavaa kaupunkiseutua ja vireätä maaseutua. Maakunnassa panostetaan tällä hetkellä vahvasti yhteisölliseen varautumiseen.