Puolustamme Eurooppaa Suomen kylissä

Ukraina taistelee nyt hyökkääjää vastaan muun Euroopan puolesta. Hyökkäys kohdistuu koko eurooppalaista oikeusjärjestystä vastaan. Muu Eurooppa voi auttaa antamalla rahalahjoituksia sekä aineellista ja humanitaarista apua. Joukkoja Ukrainan avuksi ei voi lähettää, koska kukaan ei halua kolmatta maailmansotaa.

On kuitenkin joukko asioita, joita voimme kyläläisinä tehdä. Kehittämällä kyliä voimme puolustaa Eurooppaa. Tarpeelliset asiat voidaan koota resilienssi-ajatuksen alle. Resilienssi tarkoittaa jonkun järjestelmän kriisinkestävyyttä, muutosjoustavuutta, kykyä kohdata ulkoisia häiriöitä. Suomessa tärkeä osa resilienssiä on uusiutuvien luonnonvarojen maaseutu, kylien Suomi. Resilienssi on huoltovarmuutta, huoltokykyä, omavaraisuutta, hajautettua asumista ja energiaa.

Maan sisäiset muuttovirrat kääntyivät jo koronaepidemian aikana. Ihmiset hakeutuivat maalle, kesämökeille, etsivät korjattavaa kiinteistöä maaseudulta. Etätyö (hybridityö) on tullut jäädäkseen.  Ihmisillä on vaistomainen ymmärrys siitä, että saatamme olla pitempään kestävän murrosajan alussa. Ukrainan sota tulee voimistamaan tätä ilmiötä. Kylätoimintaliike on saanut valtiovallalta tehtävän edistää maallemuuttoa. Olemme järjestönä valmiita jatkamaan tätä työtä. Tervetuloa kyliin muuttavat!

Voimme rakentaa resilienssiä monella eri tasolla.

Kotitalomme asukkaina voimme ratkaista talon lämmityksen hakelämmöllä, puu-uunilla, maalämmöllä. Voimme turvata riippumattoman sähkönsaannin aurinkopaneeleilla. Voimme vähentää sähkön käyttöä esimerkiksi rakentamalla maakellarin. Olisi hyvä olla oma kasvimaa, perunamaa ja joku julkisesta vesijohtoverkosta riippumaton vesipiste. Olisi hyvä, jos automme käyttövoima olisi joku uusiutuva vaihtoehto. Entä kannattaisiko naapurien perustaa yhdessä osakkuuskanala?

Kylän tasolla voimme tunnistaa toisia kestävyyselementtejä. Yksi niistä on optisen kuidun verkko, jota ei voi lamauttaa esimerkiksi elektromagneettisella hyökkäyksellä. Kuitu kannattaisi upottaa niihin samoihin kaivantoihin, joihin maakaapeloitu sähköverkko upotetaan. Emme vielä tiedä, millaiseksi Ukrainan pakolaistilanne kehittyy, mutta perinteisesti kylätalot nähdään omille ja vieraille turvaa tuovina suojapaikkoina. Onko kylätalojemme varustelu sellainen, että se toimii kaikissa olosuhteissa?

Kunnankin tasolla on paljon tehtävissä. Keskeisin paikallisen huoltovarmuuden muoto olisi biokaasu. Sitä voidaan tuottaa esimerkiksi nurmirehusta, lannasta, jätteistä tai hakkeesta. Biokaasu on parhaimmillaan liikennepolttoaineena. Tavallinen henkilöauto voidaan muuttaa biokaasukäyttöiseksi suunnilleen 4000 eurolla. Biokaasulaitos voidaan polkaista käyntiin vuodessa, jos halua on. Kun on tuotantoa, voidaan jakelupiste sijoittaa johonkin liikenteen solmukohtaan.

Uudessa tilanteessa ei pitäisi olla minkäänlaista epäilystä, etteikö kunnallista kaukolämpöä tuotettaisi uusiutuvilla polttoaineilla. Katsottaessa ilmastoon liittyvää resilienssiä tulisi mahdollisimman moni julkinen rakennus rakentaa puusta.

Kun kyläläisinä haluamme ottaa kantaa kestävän Euroopan puolesta, ovat kaikki tämän tapaiset resilienssiteot käytettävissämme. Riittää, kun aloitamme yhdestä asiasta ja etenemme seuraavina vuosina.

Juha Kuisma

Pirkan Kylät ry pj.