Hyvä Pirkanmaa! Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopuksi pitkällisen projektinsa tulokset eli kunnittain kulutuksen hiilijalanjäljet. Laskelmista voi erottaa kotitalouksien kulutuksen luvut sekä kuntien luvut joihin on laskettu kunnan toiminnan osuus sekä investoinnit alueelle kotitalouksien kulutuksen lukujen päälle. Raskaita betonirakentamisen hankkeita tekevä ja raskasta infrastruktuuria huoltava Tampereen kaupunki tiputtaa Pirkanmaan sijoitus eli Pirkanmaan lukemat maakuntien kokonaislukujen mittauksessa maakuntien neloseksi. Ilman Tampereen lukuja Pirkanmaan keskiarvo on peräti 9 600 kg CO2e per asukas. Se on erinomainen tulos Suomen mittapuulla. Tampereen kanssa kokonaisluku on 10 100 kg CO2e.
Onnea Kihniö! Kihniö on Suomen ykkönen eli hiilipäästöiltään pienin kunta. Kaiken kaikkiaan top20 Suomessa parhaiten suoriutuvista kunnista löytyy peräti 9 Pirkanmaan kuntaa. Hyvää työtä Kihniö, Sastamala, Juupajoki, Ikaalinen, Akaa, Punkalaidun, Vesilahti, Ylöjärvi ja Nokia. Pirkanmaan maaseutu kunnostautuu tässä ilmiömäisellä tavalla.
Kaiken kaikkiaan maaseutupitäjien tilanne oli yllättävän hyvä paitsi pitkien etäisyyksien ja oikein kylmien talvien alueella sekä saaristossa. Sen sijaan Suomen 10 suurinta kaupunkia kunnostautuvat ilmastopäästöjen lähteenä. Niiden päästöjen keskiarvo on 10,8 tCO2e siinä missä loppujen kuntien on 10,2t CO2e ja maalaiskuntien näistä 10,1t CO2e. Suomen suurimmissa 10 kunnissa asuu kuitenkin 42% väestöstä eli olisi tärkeää, että nämä kunnat saisivat mittavia päästöjään laskettua vauhdilla.
Sama kunnianhimoinen mutta mahdollinen määränpää on kaikilla eli 12 vuoden päästä 2 500 t COe2 per henkilö kulutuksen päästöt. Se riittäisi nippa nappa ilmaston lämpenemisen rajaamiseen noin 1,5 asteeseen. Semmoisiin lukemiin pääsee Sitran elintapatestin mukaan jos saa lämpönsä biomassasta, maalämmöstä tai auringosta ja ostaa vihreää sähköä, shoppailee minimaalisesti, syö vähän ruokasuosituksien niukemmin eläinperäisiä tuotteita eikä tarvitse liikkua moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla paitsi julkisella liikenteellä vähän. Näin maalaisena tietty ruokavalioon kuuluu paljon itse kasvatettua tai pyydettyä tai poimittua ruokaa sekä maakellari, jotka aina vain tukevat 2 500t hiilijalanjäljen saavuttamista.
Kaiken kaikkiaan on harmi, että tilastot on täytynyt tuottaa 8 vuotta vanhoilla kotitalouksien kulutuksen lukemilla. Olisiko syytä seurata näitä lukemia kuten kuinka monta asuntoa lämpiää öljyllä ja mitä ovat kotitalouksien kuluttamisen päästöt? Tilastollisia puutteita on niin paljon ilmastoasioiden kehitystä seuraamista vaikeuttamassa. Täältä voit tutkia lisää tietokannan lukemia paastot.hiilineutraalisuomi.fi ja täältä lukea laskentaperiaatteista että miten nämä on laskettu.
