Lempääläläisen Lastusten kyläyhdistyksen pj. Annele Matintupa on todellinen kyläihminen. Hänelle ovat tulleet tutuiksi vuosien myötä monet kylät Suomen eri kolkilta. Suomen Kylien organisoima kesän 2022 kyläbingo innoitti häntä perheineen vielä entisestään lisäämään kylämatkailua. Oheisessa artikkelissa Annelen ajatuksia ja kokemuksia kylien Suomesta.
________________________________________
Teksti ja kuvat: Annele Matintupa
Jokaisella kylällä on omat vahvuutensa, perinteet ja ominaispiirteet. Kylän ja kyläyhteisön muodostaa ihmiset, kyläläiset. Suomessa on monia kyliä, joihin tullaan vierailemaan pitkienkin matkojen takaa niiden erityisyyden vuoksi. Olen itse sydämeltäni kyläihminen. Haluan olla mukana vaikuttamassa oman kylämme, Lastusten kylän elinvoimaisuuteen myös tulevaisuudessa.
Osa kylistä on jopa kuuluisampia kuin se varsinainen kunta tai kaupunki, johon se kuuluu. Tästä esimerkkinä lapsuuden kotikaupungistani Niinisalo. Niinisalo on yksi Kankaanpään kylistä, vaikka moni mieltääkin sen ehkä omaksi paikkakunnakseen varuskunnan vuoksi. Kankaanpäässä omat juureni ovat Vihteljärven kylästä. Isäni kotipaikan vuoksi olen viettänyt lapsuudessani paljon aikaa Korvaluoman kylässä Kankaanpään ja Karvian rajalla. Noin 30 vuotta sitten osallistuin Korvaluoman-Karhusaaren kyläyhdistyksen hiihtokilpailuihin, joissa palkintoina jaettiin silloin vielä perinteisiä lusikoita. Nämä palkintolusikat ovat edelleen minulla tallessa. Tämä kyläyhdistys on myös ollut aktiivinen – yhdistys osti 2000-luvun alussa kylältä lakkautetun koulun ja muutti sen Kylätalo Kuhilaaksi. Koulurakennuksessa olevat vanhat huoneistot on kunnostettu vuokra-asunnoiksi. Tämän kylän ominaispiirteisiin kuuluu myös kylätalolla järjestettävä bingo, teatteriretket sekä eri juhlapyhinä kuten pääsiäisenä järjestettävät juhlat, joihin kyläläiset koostavat yleensä teemaan sopivan näytelmän. Oma kotikyläni sen sijaan sijaitsee toisella puolella Kankaanpäätä, lähellä Laviaa (kuuluu nykyään Poriin) oleva Vihteljärven kylä. Kylän perinne, Satakunnan vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty juoksutapahtuma järjestettiin vuonna 2022 jo 63. kerran. Tämä järjestetään aina syyskuun viimeisenä lauantaina. Tapahtumassa on omat sarjat 5-vuotiaista lapsista yli 70-vuotiaisiin. Lapsilla lyhyemmät matkat, mutta muutoin matkataan Vihteljärven ympäri noin 7 kilometrin verran. Pääsin itse tänä vuonna osallistumaan yli 40-vuotiaiden naisten sarjaan. Kunnialla selvisin kierroksesta ja mitali taskussa lähdin kotimatkalle.
Vihteljärven ympärijuoksun osallistujia lähtöviivalla syyskuussa 2022 Kankaanpäässä, Satakunnassa.
Suomen Kylien kesän 2022 kyläbingon innoittamana lähdin itsekin kuluneena kesänä tutustumaan erilaisiin kyliin. Töiden ja lasten harrastusten puolesta perheemme liikkuu aktiivisesti eri puolilla Suomea. Mielenkiintoisen kylän osuessa matkan varrelle saatamme tehdä pienen mutkan ja poiketa kylään. Aloitin kesäkuun alussa tutusta ja turvallisesta oman kunnan Nurmen kylästä ja lähdin hakemaan bingo-osumaa lavatansseihin osallistumisesta. Nurmen kylä tunnetaankin Lions Klubin ylläpitämästä Nurmen Lavasta, jossa tanssitaan joka kesä aina perjantai-iltaisin. Seuralaisekseni lähti intohimoisesti tanssimista harrastava työkaverini Rovaniemeltä. Lavatansseissa on sitä tietynlaista tunnelmaa. Kokemukseni jälkeen voin todeta tanssin olevan myös oikea kuntoilulaji: illan saldona keskisyke 110 ja 7658 askelta mittarissa. Harmikseni voin myös todeta olleeni ainakin 20 vuotta nuorempi kuin muiden lavan kävijöiden keski-ikä, vaikka oma ikänikin alkaa jo nelosella.
Pekka Maijala Rovaniemen Koskenkylästä ja Annele Matintupa kesäkuun alussa Nurmen lavan tansseissa Lempäälässä.
Olen ottanut eri sosiaalisen median kanavissa seurantaan mielenkiintoisia ja aktiivisen oloisia kyliä eri puolilta Suomea. Yksi tällaisista kylistä on Luohuan kylä Siikajoella. Ajaessani heinäkuussa Suomen läpi pohjoisesta etelään huomasin Luohuan sijoittuvan matkani varrelle ja sopivalle etäisyydelle väliyöpymistä ajatellen. Googlaamalla löysinkin mielenkiintoisen majapaikan. Vanha maatilasta tehty juhlapaikka, jossa myös majoittumismahdollisuus. Saimme erittäin lämpimän vastaanoton kylällä. Kanssamme vaihdettiin kuulumiset ja esiteltiin paikat. Pääsimme yöpymään viehättävässä aitassa, joka sijaitsi pihapiirissä, jota ennen oli asuttanut kylän opettajatar. Paikassa kuin paikassa perinteisiini kuuluu myös juoksulenkit. Tällä kertaa pääsin juoksemaan perinteistä kylänraittia peltojen keskellä. Mikä sen parempaa kuin kesäillan lämpiminä tunteina juosta viljapeltojen keskellä.
Luohuan kylänraittia Pohjois-Pohjanmaalla.
Luohualta matkani jatkui Rautioon, Kalajoelle. Raution kylä valittiin Suomen Vuoden Kyläksi vuonna 2022. Raution vierailun olinkin sopinut etukäteen. Halusin käydä henkilökohtaisesti tutustumassa tähän aktiiviseen kylään ja toimittaa Lastusten kylän puolesta onnittelut. Rautiolaisten ylpeyden aihe on oma kyläkauppa. Kirjaimellisesti oma, koska kyläkauppa toimii osuuskuntana. Se on perustettu aiemmin kylässä toimineen Osuuskaupan tiloihin. Tilat on kunnostettu talkootyönä – huikea suoritus, koska talkootunteja oli kertynyt useita satoja. Vierailupäivänäni vietettiin Rautio-viikon viimeistä juhlapäivää, vuosittainen perinne sekin. Kylän väki oli erittäin ystävällistä. Kuulin monia tarinoita kylällä meneillään olevista hankkeista. En ihmettele lainkaan, että Rautio säilyy paikallisten mielissä ja vuosienkin jälkeen sinne palataan.
Elokuussa perheemme matka suuntautui voimisteluleirille Vierumäelle. Juuri ennen Urheiluopistolle kääntymistä huomasin yllättäen opasteet Vuolenkoskelle, Iittiin. Muistin heti Vuolenkosken olleen mukana Suomen Vuoden kylä 2022 kilpailussa. Vaikka tänä vuonna Vuolenkoski ei kisassa menestynytkään, se on aktiivinen kylä, joka on voittanut Suomen Vuoden Kylä tunnustuksen jo vuonna 2014. Löysin itseni seisomasta keskeltä Vuolenkosken koulun aluetta. Pienellä alueella sijaitsevat kylän paloasema, päiväkoti, koulu ja hanketyönä rakennettu monitoimiareena. Kylän läpi kulkee kevyenliikenteenväylä, joka senkin on toteutettu hanke- ja talkootyönä. Tein kävelyretken koulualueen lähiympäristöön. Kivenheiton päässä sijaitsi muun muassa urheilukenttä. Läheisellä pellolla leikkuupuimurit korjasivat viljaa. Aistin tämänkin kylän tunnelmallisen ja lämpimän ilmapiirin.
Vuolenkosken kylä koulualuetta Iitin kunnan pohjoisosissa Päijät-Hämeessä.
Lasteni vikellysharrastus on vienyt minua erilaisin kyliin, niin Pirkanmaalla kuin muuallakin. Heinäkuussa tiemme vei Urjalaan, Urjalankylään. Täällä järjestettiin Hämeen alueen vikellyksen aluemestaruuskilpailut. Varsinainen vikellyksen ”kylähelmi” on kuitenkin Pälkäneellä Sappeen kylässä. Siellä harjoittelee säännöllisesti muun muassa viisinkertainen vikellyksen Suomen mestari sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden mestaruuden tänä vuonna voittanut lahjakkuus. Sama valmentaja, joka valmentaa Suomen mestaruuteen, on valmentanut nuorempaa lastani 3-vuotiaasta lähtien. Valmentajana hän on taitava; osaa ottaa huomioon kaiken tasoiset. Ei olekaan ihme, että täällä käydään valmentautumassa myös kauempaa, jopa satojen kilometrien päästä. Kaukaisimmat treenaajat saapuvat Sappeeseen Oulusta saakka. Leirien ja treenien aikana olen käynyt tutustumassa Luopioisten kyläkeskukseen, Rautajärven torppakylään sekä suunnistanut Laipanmaan metsissä, unohtamatta hiihtoretkiä Sappeenvuoren maastoissa sekä Pälkäneveden rannoilla. Olen todennut, että jos yli 30 vuoden tauon jälkeen innostuu hiihtämisestä, Sappeenvuoren maastot eivät ehkä ole se paras mahdollinen maasto Lastusten kylän peltoalueilla sijaisevien latujen jälkeen.
Perheemme asuu Pirkanmaalla, Lempäälässä Lastusten kylässä. Kylän sijainti on eriomainen – meiltä pääsee esimerkiksi Tampereen keskustaan 20 minuutissa. Kylän sydän on Lastusten yli 100-vuotias koulu. Siellä opiskelee noin 65 oppilasta eskareista kuudenteen luokkaan asti. Koulun toiminnassa painotetaan eri ikäisten yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja luontoa. Koulun merkitys kylän asukkaille on merkittävä sen toimiessa muun muassa erilaisten harrastusryhmien kokoontumispaikkana. Kyläläiset tekevät vapaaehtoistyönä paljon lasten hyvinvoinnin ja harrastamisen eteen. Muun muassa kylän luistelukenttä hoidetaan ja jäädytetään talkoovoimin. Toimivan jäädytysringin ansioista ensimmäisten pakkasjaksojen saapuessa väki ryhtyy toimeen ja kenttää jäädytetään kellon ympäri muutaman tunnin välein, jotta jään perusta tulevaksi talveksi on hyvä. Monesti emme huomaa kuinka hieno ja vaikuttava oma elinympäristömme on. Tänä syksynä kylään kävi tutustumassa vieraita Latviasta ja Kreikasta. Vieraat viehättyivät koulun tunnelmaan – onko oikeasti mahdollista, että koulun pihapiirissä on puita, joihin voi luvan kanssa kiivetä? Hyvät kulkuyhteydet sekä kyläkoulu ja sen aidosti välittävä henkilöstö ovat minulle tärkeitä asioita.
Lastusten koulu Lempäälässä on kylän keskus, jossa kokoonnutaan iltaisin koulun saliin harrastamaan.
Ei ole yhtä ja ainoaa tapaa olla ”hyvä kylä”. Jokaisella kylällä on omat vahvuutensa, perinteensä ja ominaispiirteensä – kylän hengen luovat ne asukkaat.