Pirkanmaan Vuoden Kyläteko 2016
Raudanmaa, Kangasala. Kyläkoulun pelastaminen
Kunniamaininta
Rämsöö, Vesilahti 30 vuotta yhtäjaksoisesti kesäteatteria
Aitoniemi-Hirvenniemi, Tampere Keson kylätalon kunnostus
Maaseudun tiennäyttäjät
Anne-Maija ja Kaija Kivimäki, Ylöjärvi
Pirkanmaan Vuoden kylä kilpailu koki uudistumisen tänä vuonna. Ensimmäisen kerran valitsimme Vuoden kylän sijasta Vuoden kyläteon. Jatkossa nämä palkinnot jaetaan vuorovuosittain. Näin on entistä useampien kylien mahdollista osallistua. Henkilöpalkinnot ovat pysyneet entisellään.
Kyläteko on jotain sellaista toimintaa, jolla on ollut merkittävä positiivinen vaikutus koko kyläyhteisöön.
Pirkanmaan Vuoden Kyläteko kilpailuun ehdotettiin tänä vuonna kymmentä eri kylää. Myös henkilöhakemuksia saatiin hyvin. Vuoden kyläteko julkistettiin Pirkanmaan Vuoden Kylän Kuohenmaan iltamissa 2.7.
Pirkanmaan Vuoden Kyläteko
Kautialan koulu – kylän sydän – sai jatkaa
Raudanmaalla kyläläiset kokosivat voimansa puolustamaan kyläkoulua, jonka merkitys ainoana kunnallisena palveluna on kylälle merkittävä. Koulusta oli taisteltu hyvin tuloksia jo muutama vuosi aiemmin. Lukuisa joukko kyläläisiä otti yhteyttä päättäjiin, teki laskelmia ja ehdotti vaihtoehtoisia säästöjä, jotta koulu säästyisi. Kylälle koulu ei ole vain lapsille turvallinen lähikoulu neljänteen luokkaan saakka, vaan tärkeä harrastuspaikka, jossa jumpataan, pelataan sählyä, järjestetään juhlia, discoja ja tapahtumia. Kyläläiset ovat myös ahkerasti mukana koulun toiminnassa, hankitaan materiaaleja, laitetaan pihaa ja pidetään kyläkahvilaa. Koulu on kylän sydän, joka tuo ihmiset yhteen harrastamaan ja puhaltamaan yhteen hiileen. Vähempikin saadaan riittämään, sillä talkoilla tehdään paljon. Koulu on aktiivinen ja ketterä, ympäristöä käytetään hyödyksi ja koulu osallistuu erilaisiin kehittämishankkeisiin.
Nyt kun päätös koulun säilyttämisestä saatiin, on katseet siirretty eteenpäin ja kyläläiset ovat lähteneet uusin voimin kehittämään kylää. Kun ei tarvitse tehdä lausuntoja koulun puolesta, voidaan aikaa käyttää yhteiseen hyvään. Raudanmaalla ollaan kyläläisten toimesta aloittamassa kyläkuidun rakentamista, eli kyliin vedetään valokuituyhteys, jotta kaikenlainen yritystoiminta on alueella mahdollista ja hyvät tietoliikenneyhteydet pysyvät ja kehittyvät. Valokuitu tuo myös koululle mahdollisuudet yhä uudenaikaisempiin oppimisympäristöihin ja jatkossa myös erilaiset etäopetukset onnistuvat sen välityksellä.
Kyläläisten toimesta on lähdetty viemään eteenpäin myös kyläkaavaa. Kunnan on ollut tarkoitus laatia kylään kyläkaava, mutta työ on ollut pitkään lähes seisahduksissa. Jotta asia etenisi, raudanmaalaiset lähtivät itse ajamaan asiaa eteenpäin. Kyläläiset ovat muun muassa selvittäneet mahdollisia rakennuspaikkoja, joihin voisi sijoittaa uutta asutusta. Tavoitteena on, että alueelle saadaan uusia lapsiperheitä käyttämään Kautialan koulun palveluja tulevaisuudessakin.
Kunniamaininta
Rämsöön kesäteatteri – 30 vuotta kesäteatteria
Jo kolmenkymmenen kesän ajan yhtäjaksoisesti Rämsöössä, Suonojärven rannassa on koettu iloa, haikeutta, jännitystä ja romantiikkaa, suuria tunteita ja elämyksiä. Rämsöön Kesäteatteri on tarjonnut merkittävän kulttuurin harrastamismahdollisuuden kymmenille, ellei sadoille, harrastajille. Jokaisen teatterituotannon tekemiseen on tarvittu suunnattomat määrät
talkootunteja lavastukseen, puvustukseen, musisointiin ja näyttelemiseen. Lisäksi on tarvittu tuhansia tunteja markkinointiin, muonitukseen, kahvilan pitämiseen, makkaran paistamiseen, liikenteen ohjaukseen, lippuvarauksien hoitamiseen ja myymiseen yms. toimintoihin, joita ilman mikään näytäntö ei toteudu. Voidaan sanoa, että jokainen teatterin tekemisestä kiinnostunut on löytänyt itselleen soveltuvan tehtävän, jonka kautta on voinut olla osa kulloistakin tarinaa.
Kesäteatteri onkin rämsööläisille yhteisöllistä harrastustoimintaa, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja haluavat tehdä parhaansa. Suvaitsevan ja rennon ilmapiirin vallitessa yhdessä tekeminen on mielekästä, innostavaa ja mukavaa.
Kesäteatterin tekeminen on tuonut paljon lisäarvoa Rämsöön kylälle. Teatteri on tuonut yhteen monia ihmisiä ja tukenut vahvasti yhteisöllisyyttä. Teatteri on mahdollistanut monet upeat yhteisen onnistumisen hetket ja antanut kylälle näkyvyyttä myös ulospäin. Teatteri on ollut myös oiva yhteistyön muoto, sillä lähes kaikki Rämsöön kesäteatterin 2000‐luvun tuotannot on tehty yhteistuotantoina Teatteri Kurjen ja/tai Vammalan Teatterin kanssa.
Kunniamaininta
Aitoniemi – Hirvenniemi -Keson vanhan maalaistalon kunnostaminen kylätaloksi
Keson kylätaloprojekti alkoi vuonna 2009, jolloin yhdistys haki ja sai rahoitusta Kantri ry:ltä taloprojektia varten. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen yhdistys osti silloin huonoon kuntoon päässeen talon päärakennuksen Tampereen kaupungilta. Alun perin talo oli rakennettu 1890-luvulla. Siitä eteenpäin taloa on kunnostettu talkoilla vanhaa kunnioittaen uuteen käyttötarkoitukseensa kyläläisten olohuoneeksi ja erilaisten tilaisuuksien järjestämispaikaksi. Talon kunnostus on lisännyt kylien yhteisöllisyyttä ja kiinnostusta kylän historiaan ja vanhaan asumiskulttuuriin maaseutumiljöössä. Herännyt kiinnostus kylän historiaan poiki myös kyläkirjahankkeen joka niin ikään on tehty talkoilla. Tarinoita kahdesta kylästä -kirja on juuri valmistunut ja saatu painosta.
Kylätoiminnan tiennäyttäjät Anne-Maija ja Kaija Kivimäki
Kaija ja Anne-Maija Kivimäki toimivat Pohjois-Kurussa Taistelijan Talo –palveluyhdistyksessä, Kaija puheenjohtajana ja Anne-Maija sihteerinä. He kumpikin ovat tehneet työtä maaseudun hyväksi osallistuen aktiivisesti syrjäseutujen asioiden ajamiseen ja yhdistys- ja kulttuuritoimintaan pienissä kylissä.
Kaija Kivimäki on tehnyt työuransa Kurussa monipalveluyrittäjänä ja monipalvelutyöntekijänä, joka jatkuu edelleen. Mm. 40 vuotta Kyläkauppiaana JussiMatissa, pitopalveluyrittäjänä, taksinkuljettajana ja opettajan sijaisena kyläkouluilla. Tämän lisäksi hän on mm. avannut kyläkaupan ovet erilaisten kylätapahtumien pitopaikaksi, ollut aktiivisesti mukana pelimannitoiminnassa, järjestänyt Auresfestejä, Itä-Aureen taiteitten yötä ja kylien joulujuhlia, taltioinut lukemattoman määrän valokuvia kylästä sekä toiminut useissa kunnallisissa luottamustoimissa.
Anne-Maija on tehnyt työuransa enimmäkseen kunnallisella puolella, pisimpään hän on ollut yli 20 vuotta Velkuan kunnanjohtajana ja siinä roolissa myös lukuisissa maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustoimissa. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut useissa järjestöissä ja projekteissa vapaaehtoistyöntekijänä mm. Kuru-Seurassa, Kurun seurakunnassa ja Sotaveteraaneissa. Hän on perustanut myös Taistelija talo –palveluyhdistyksen, jonka tarkoitus on alkujaan ollut Vanhusten palvelukeskuksen saaminen Itä-Aureeseen. Sittemmin yhdistyksestä on tullut viiden Pohjois-Kurun kylän yhteinen kyläyhdistys.
Anne-Maijan sydäntä lähellä ovat harvaan asuttu maaseutu, pienet yhteisöt sekä vanhustenhoidon laadun parantaminen ja uusimpana Aurejärven pelastaminen.
Vuoden kylän valintaraadissa olivat mukana Päivi Kiviranta Suomen 4H-liitosta, Jutta Ahro Etelä-Suomen ProAgria/Maa – ja kotitalousnaisista, sekä Marja Vehnämaa Pirkan Kylistä.