Remontin suunnittelu

Tässä keskitytään remonttiprojektin suunnittelun yleisiin ohjeisiin. Tarkemmin uusien energia- ja jätevesijärjestelmien sekä niihin liittyvien saneeraustoimien suunnittelua käydään läpi muissa tämän sivuston osioissa.

Yleisiä periaatteita

Energia- tai jätevesiremontin voi toteuttaa joko omana toimenpiteenään tai yhdistää osaksi laajempaa kokonaisuutta. Jos esimerkiksi saliin ollaan laittamassa uutta lattiaa, kannattaa samalla tarkastaa ja tarpeen tullen vaihtaa alapohjan eristys. Eri toimenpiteitä kannattaa ketjuttaa ja yhdistää osaksi pitkän tähtäimen kunnostussuunnitelmaa. Tällöin on entistä tärkeämpi huomioida toimenpiteiden tarkoituksenmukainen järjestys.

Lisäksi on erittäin tärkeää ottaa huomioon vanhan rakennuksen vaatimukset ja kunnioittaa rakennuksen perinteistä ilmettä. Vanhat ratkaisut ja työmenetelmät sopivat vanhaan taloon yleensä nykymenetelmiä paremmin. Oikein suunniteltuna moderneja ratkaisuja kuten lisäeristystä, ilmalämpöpumppuja ja säteilylämmittimiä, voidaan asentaa vanhaan rakennukseen sen arvoa kunnioittaen.

Energia- ja jätevesisaneerauksien suunnittelussa korostuvat:

Talon käyttö ja käyttäjät

Remontit tehdään ensisijaisesti talon käyttöä ja käyttäjiä palveleviksi. Kylätalojen käyttäjiin kuuluvat talon oma porukka, taloa vuokraavat asiakkaat sekä ulkopuoliset ammattilaiset kuten pitopalveluyrittäjät. Kaikkien ryhmien mielipiteet kannattaa suunnitteluvaiheessa kuunnella tarkasti. Näin varmistetaan, että remonttia tehdään asiakkaille ja todelliseen tarpeeseen. Suunnittelussa tulee huomioida:

  • Mihin taloa käytetään
  • Kävijämäärät
  • Käytön säännöllisyys
  • Onko käyttöä tarkoitus lisätä/vähentää
  • Saneeratun/asennetun järjestelmän käyttö, hoito ja huolto jatkossa, kenen vastuulla

Resurssit

Käyttäjien tarpeet ovat saneerausprojektin lähtökohta, mutta rajat ja realiteetit remontille asettavat käytettävissä oleva oma raha, ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet sekä kylältä löytyvän talkooporukan aktiivisuus. Kunnostushanketta miettiessä tärkeintä on olla rehellinen ja realistinen arvioitaessa toimenpiteiden tarpeellisuutta, remontin hintaa, käyttökustannusten muutoksia, mahdollisesta talon käytön lisääntymisestä saatavia tuloja ja uudistusten tuomia säästöjä sekä toteuttajaporukan osallistumismahdollisuuksia ja pitkäjänteisyyttä. Hanketta ei kannata paisuttaa liikaa etteivät rahalliset resurssit ja aktiiviporukan innostuksen rajat tule vastaan. Lisäksi pitää muistaa, että uudetkin järjestelmät vaativat ylläpitoa. Ellei kunnossapidosta ole suunnitelmaa, ei uusia laitteita kannata hankkia.

Hankkeen vetäminen on työläs projekti jo itsessään. Kunnostushanketta suunniteltaessa on oltava selvillä kuka projektista vastaa. Suunnitteluvaiheessa täytyy sopia työnjaosta ja selvittää, millainen talkooporukka on mahdollista saada kokoon. Kannattaa kartoittaa myös omalta kylältä löytyvä ammattitaito ja ammattimiesten mielenkiinto lähteä mukaan kunnostustalkoisiin.

Apua suunnitteluun

Toimenpiteet suunnitellaan sovittamalla yhteen todelliset tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit.  Jätevesiasioissa vaikuttavat toki myös haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen asettamat puhdistusvaatimukset.

Energia- tai jätevesiremontin suunnittelu onnistuu harvemmin omana työnä. Ulkopuolinen suunnittelija on yleensä tarpeen ja tämä on myös verrattain kallista. Onneksi paikallisten toimintaryhmien kautta on mahdollisuus hakea tukea myös kylätalon remontin suunnitteluun. Suunnittelun voi toteuttaa erillisenä hankkeena ja varsinaiset remonttitoimet omanaan.

Hyödyllistä tietoa remonttia suunnittelevalle löytyy esimerkiksi Rakennusperintö-sivuston artikkeleista Onnistunut seurantalon korjaus ja Korjaaminen ei ole uudisrakentamista.